Mun elämä tuntuu pyörivän ruoka, laihdutus ja lihavuuspohdintojen parissa jotakuinkin koko ajan. Ja koska en ole laihtunut, niin olisi aika tajuta, että tämä ei toimi.
Ristiriitaista kyllä, aloitin tänään Fitfarmin Go fat go-ohjelman. Naurua.
Olen tänään tehnyt kevyen kotitreenin ja fillaroinut ja syönyt tosi hyvää ruokaa. Eli tuntuu hyvältä eikä ikävältä.
Nyt en ajattele asiaa enää.
Mä tarvitsisin muuta sisältöä elämään. Mulla on edelleen nuivahko ja väsynyt kausi menossa. En oikein jaksa ja halua. Unentarve loputon, joka johtuu siitä, etten saa nukkua tarpeeksi.
Viikonloppuna meillä oli naapurit viettämässä Syö liikaa juustoa sun muuta-iltaa ja jo kympin aikaan olin valmis sammumaan, mutten kehdannut. Puolen yön jälkeen sanoin hyvää yötä ja menin nukkumaan. Mä olen todella hyvä emäntä.
Olin kuukauden terve ja nyt taas puolikuntoinen. Hoitomuksukin sairastui tänään. Taas. Sekin sairasti kuukausi sitten ja poltti kotilomansa. Kas, niin käy nytkin. Mun elämä on välillä niin ärsyttävää, mutta oikeasti, mikäs meillä täällä ollessa. Muksaa meillä on. Mihin mä vapaa-aikaa tarvitsen edes?
Huomaatteko miten tylsä mä olen? Nyyhkytystä teatraalisesti.
Nyt menen lukemaan teidän muiden hauskan hauskasta ja inspiroituneesta elämästä.
Ihanaa viikkoa!!!
4 kommenttia:
Mä niin ihailen sun kuntopyöräilyä ja terveellistä ruokavaliota!
Täällä myös nuivaa ja kuivaa, ja väsyisää- pitäåä yrittää keksiä pientä kivaa odotettavaa keväälle.
Täällä yksi syömishäiriöinen. Mikä siinä onkin, kun aloittaa jonkun niistä lukemattomista kuureista, makeanhimo yltyy ihan megalomaaniseksi, samoin kaikki mässyruokahimot. Kun vaan muuten päätät vähentää herkkuja, huomaat olleeesi ilman herkkuja parikin viikkoa, eikä tehnyt tiukkaa. Ja muutenkin tuntuu, että se syöminen hallitsee ajatusmaailmaa ihan liikaa. Mahtaiskohan helpottaa, jos oikein kauan olis kuurilla? Tulisko siitä terveellisesti ja kevyesti syömisestä niinku normaalia? En tiedä, kun en oo koskaan jaksanut olla niin kauan kuurilla :)
Mulla tuo liikuntainnostus antaa odottaa itseään, ehkä se sieltä tulee joskus, ehkä ei.
Suloista viikonloppua joka tapauksessa <3
Hei, olen Theresa Williams Vuosien ajan suhteessa Andersoniin, hän hajosi kanssani, teen kaiken mahdollisen saadakseni hänet takaisin, mutta kaikki oli turhaa, halusin hänet takaisin niin paljon rakkauteni vuoksi, Pyysin häntä kaikesta, annoin lupauksia, mutta hän kieltäytyi. Selitin ongelmani ystävälleni ja hän ehdotti, että minun pitäisi mieluummin ottaa yhteyttä oikeinkirjoittajaan, joka voisi auttaa minua heittämään loitsun saadakseen hänet takaisin, mutta olen tyyppi, joka ei koskaan uskonut loitsuun, minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kokeilla sitä. Lähettänyt oikeinkirjoittajalle, ja hän kertoi minulle, että ei ollut mitään ongelmaa, että kaikki on kunnossa ennen kolme päivää, että minun ex palaa minulle kolme päivää ennen, hän heittää loitsun ja yllättävän toisen päivän, se oli noin neljätoista. Minun ex kutsui minut, olin niin yllättynyt, vastasin puheluun ja kaikki mitä hän sanoi oli, että hän oli niin pahoillani kaikesta, mitä tapahtui, että hän halusi minun palaavan hänelle, että hän rakastaa minua niin paljon. Olin niin onnellinen ja kävin hänelle, että olimme yhdessä elämässä yhdessä onnellisena. Siitä lähtien olen luvannut, että kenelläkään tiedän, että minulla on suhde ongelma, olisin auttamassa tällaista henkilöä viittaamalla hänelle ainoaan oikeaan ja voimakkaaseen oikeinkirjoittajaan, joka auttoi minua omalla ongelmallani. email: {drogunduspellcaster@gmail.com} voit lähettää hänelle sähköpostia, jos tarvitset hänen apua suhteestasi tai muussa tapauksessa.
1) Rakkaustunnelit
2) Kadonnut rakkauden loitsuja
3) Avioeron loitsuja
4) Avioliittojen loitsuja
5) Sitova Spell.
6) Breakup-loitsuja
7) Työnnä mennyt rakastaja
8.) Haluat olla ylennetty toimistosi / Lottery loitsu
9) haluavat tyydyttää rakastajanne
Ota yhteyttä tähän suuriin ihmisiin, jos sinulla on ongelmia pysyvässä ratkaisussa
kautta {drogunduspellcaster@gmail.com}
Taru, ei tämä mun liikkuminen niin suurta ole, että kannattaa liikaa ihailla. Saa toki. Hymiö.
Yritän edes tovin fillroida joka päivä ohikulkiessani. Välillä vain vartin, mut silti..
Tuija, mä luulen että ratkaisu oikeasti on se, ettei laihduta tai yritä laihduttaa. On vain. Mieliteot lisäääntyy kuurilla ja elämä on naurettavan syömishäiriöistä. JOspa lopetan tän kaiken tähän, oikeasti. Yleensä syön terveellisesti ja jos se ei riitä, niin sit on niin. Piste. Pitääkö elämänsä pilata?
Mä en nauti liikkumisesta just nyt, mutta en lopeta. Ja kunhan aurinko paistaa, siirryn ulos.
Iloa sulle!
Lähetä kommentti