maanantai 16. lokakuuta 2017

Päivä, jona herää PAHALLA tuulella

Mä olen pitkään osannut saadaa itseni aika helposti hyväntuulikseksi, enkä liikaa ole välittänyt mielialoista. Tänään en kuitenkaan jaksa  edes yrittää
Vihaan lomaa, vihaan lapsiviikkoa, vihaan sitä etten saa nukkua, vihaan sitä et olen muuttunut läskiksi isolla ällällä.
Hyvä alku aamulla siis.

Heräsin nälkäisenä kaiken lisäksi. Mikä pahinta, olin päättänyt aloittaa kehokuurin ja sekin ketutti et sain syödä paistettua suoltaonta munakasta aamiaiseksi.
Sit kuopus aloitti vinkuvonkukitinän jne

Nyt on semirauha maassa. Kuopus sai luvan tehdä omenakaurapaistosta (kiitos tubaaja miisas) ja pääsee kaverille yökyläänkin. On siis tiedossa edes yksi helppo ilta :D

Lounaaksi söin paistettua kanaa tuliseksi maustettuna. Ei muuta. Toivon saavani saman moodin päälle kun vuosia sitten ekalla kehokuurilla. Ruoka menetti merkityksensä ja virtaa oli ihan hirmuisesti. Ja se laihtuminen...

Eilen tajusin, että mikään herkku ei  ole niin hyvää, että se on tän läskeyden arvoista. Toi itseinho on kuvottavaa. En halua suhtautua itseeni näin. Ansaitsen enemmän ja parempaa. Kiitos vaan.

Olen ollut niin ärtynyt, etten edes pyörtynyt onnesta kun yksi todella kaukainen tindertyyppi aloitti viestittään. Annoin kauniit pakit, mutta tarjous pysyy kuulemma voimassa. Niin haluaisi minut tavata. Just.
Se miksi pitäisi pyörtyä on se, et se tyyppi on naurettavan ja ällistyttävän komea. Siis ihan koomisen komea. Kuvissa upea ja livenä tyrmäävä. Muistan elävästi, kun olin sen seurassa alussa hengästynyt. :D
Noloa kertoa ja noloa myöntää.
NO, nyt ei siis heilauta minnekään.  Vähän ärsyttää itseasiassa. Ja samalla liikuttaa kun tyyppi sanoo et "kiva kun muistat mut vielä kuitenkin".
Nauratti, kun se lähetti itsestään sixpack-kuvan. Mietin et voiko ällistyttävän komeatkin olla epävarmoja ja haluta kehuja random-naisilta.

Tekisi mieli  deletoida tää tarina, mutta jääköön itselle muistiin et tällaisiakin aikoja olen elänyt.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Jos aamulla himoitsee kuumaa kahvia ja Pågenin Sub-leipää, mutta joutuu tekemään smoothien, koska rahkan päivämäärä lopussa, niin voiko aamu alkaa hyvin?
No voi tietysti.
Alan kyllä kallistua siihen, että smoothie on hyvä juoma vain kesällä. Nyt on kylmä!

Yritän ateria kerrallaan tehdä hyviä valintoja saadakseni olon hyväksi ja painon alemmaksi. Eilenkin kaikki ateriat oli herkullisen hyviä ja monipuolisia ja terveellisiä. Mutta mistä se Pandan valkosuklaalevy mun käteen ilmestyi illalla?
Miten kummassa pääsen karkista eroon taas kokonaan?

Tänään pitää ostaa leivosherkkua, kun kaveri tulee tänne miehen synttärikahveille käymään.

Yritä tässä sitten. 

Mut nyt päätin lopettaa voivottelun. Onhan elämässä muutakin. 

Mun puuska alkoi uudestaan, mutta lievempänä. Ostin rautakaupasta kalkkimaalia lipastoa varten plus uudet vetimet. Hommaa en vielä aloittanut kuitenkaan.
Sain idiksen vessojen raivaukseenkin. Tyhjensin "pääwc:n" mun tavaroista ja vein ne toiseen vessaan, missä enemmän kaappeja ja hyvät meikkausvalot. 
"Käyttövessa" oli niin täynnä kamaa, että oli aina sotkuista.
Nyt joudun harrastamaan liikuntaa, kun joudun yläkertaan kiipeämään meikkieni perään. Näinköhän loppuu meikkaaminen 😀

Mitäköhän mä seuraavaksi keksin tehdä?

Iloa viikonloppuun kaikille!

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Terveysruokakohtaus

Puoli tuntia luppoaikaa. Pilkoin juurekset iltaruokaa varten.
Kaivoin vihanneslaatikosta loputkin juurekset ja pilkoin sosekeittoa varten.
 Tänään syödään uunijuurekset fetan (ja lihapullien) kanssa ja huomenna sosekeitto kreikkalaisen feta-pinaattipasteijan kanssa.
Pasteijat ostin tänään kreikkalaiselta herrasmieheltä.

Mulla on hirmuinen nälkä.


Ilman tätä (tuotetta) en voisi elää!

Aah tätä onnen määrää. En ole koskaan tajunnut miten ilman jotain must-tuotetta ei tule toimeen, mutta nyt tajuan.
Tämä suihke, jolla peitetään juurikasvu on kosmetiikkakeijun  lahja minulle, joka yrittää harventaa kampaamokäyntejä.
Tsuih, suihkautus  ja harmaat on piilossa.


Ensitreffit alttarilla ohjelma on taas saanut miettimään kuinka haastavaa voi olla lykätä kaksi aikuista ihmistä yhteen.
Ihmiset on kyllä niin jymähtäneitä omiin tapoihinsa, eikä yhtään kyetä joustamaan omista jutuista.
Kaverilta tuli aamulla viesti juuri tuohon ohjelmaan liittyen. Sympattiin noita miehiä, kun naiset on niin nuivia ja juuttuneita. Jopa pyöräilevä rahkansyöjä alkoi saada säälipisteitä. Kaveri totesi naisista "Joo siinähän sisustelevat kämppiään lattiasta kattoon maailman tappiin asti."

Mietittiin millainen se ohjelma olisi, jos mukana olis 40+ naisia, joilla monta lasta.
Näkyisikö vähemmän viimeisen päälle sommiteltuja koteja ja enemmän ääntä?

Mies jutteli mun keskimmäisen pojan kanssa la yönä toista tuntia syvällisiä. Mä olin yläkerrassa nukkumassa, mutta jäin salakuuntelemaan puheita. Mies kertoi mm siitä kuinka ehti asua yksin ja oli rauhallista ja sai tehdä ja mennä vapaasti. Sitten "tapasin teidän äidin ja sain teidät kaupan päälle plus äidin työn. Nyt on ääntä ja melua ja tappelua, mutta olen onnellinen. Tämä on Elämää! Yksin oli välillä aika tylsää. Mä tykkään teistä. Olette hyviä tyyppejä."

Näin vapauduin pahimmista uusperheangsteista!

Eksää näin sunnuntaina. Hän naureskeli että elämä pyörii vauvan ympärillä. Ei ole omaa aikaa eikä omia proggiksia eikä ole aikuista aikaa.
Olin osanottava ja vähän huvittunut. Ei käy kateeksi.
Ei mullakaan ole liikaa omaa aikaa mutta saanpa nukkua 😂 Ja syödä rauhassa. Muistatteko sen, kun lapsi herää aina, kun haluaa syödä yksin ja rauhassa?

perjantai 6. lokakuuta 2017

Syyllistyjä, epävarma ja monin muin tavoin hankala

Olinkohan eilen hieman jyrkkäsanainen puheissani  suhteesta ja uusperheilystä, mietin vaan.
 Kuten Tarulle vastasin kommenttiosastolla  "on se outoa et näin helposti solahti asumaan yhdessä tosta vaan. Aika lyhyellä koejalla vielä. Mut yhdessäasumista ei voi harjoitella etukäteen. Vaikka kuinka näkisi toista asumatta yhdessä, niin totuus paljastuu vasta kun asuu samassa kodissa
Muahan tavallaan ei  ole mikään yllättänyt. Kuitenkaan. Helpommin mennyt kuin kuvitellut ja sehän ei ole yllätys et "olen suhteessa niin huono" omasta mielestäni. Siis riittämätön. Joku outo standardi mulla."

Muistan kun toissakeväänä seisoin entisen kodin pihalla ja itkin ja "kiljuin" eksälle, etten koskaan enää halua olla suhteessa tai asua kenenkään kanssa, koska olen huono parisuhteessa, marttyyri, syyllistyjä, epävarma ja monin muin tavoin hankala". Eksä siinä sitten kehui ja kannusti, mutta mä vaan volisin.

Mistä nää ajatukset tulee? Omasta päästä joo, mutta miksi?
En haluaisi näitä vanhoja kaavoja raahata uuteen juttuun mukanani ja fakta on et ihmisenä en kehity IKINÄ, jos nyt eroisin sen takia, että on helpompaa olla yksin ja HOITAA kaikki yksin.
Pöljä minä!

Ja koska olen ristiriitainen hahmo, niin on hyvin luontevaa sanoa miehelle vilpittömän tosissaan että "onko vaikeaa rakastaa ihmistä joka on näin ihana"? ( EI ole. On kuulemma  oikein helppo rakastaa)

Huomenna kehityn ihmisenä ja jätän kaikki lapset miehen hoiviin, kun päiväksi menen kouluttautumaan. En aio kiitellä liian vuolaasti, enkä syyllistyä kun "aiheutan vaivaa". Enkä lahjo. Pidän vain päivänselvänä, että voin poistua kotoani. :D
Koska mulla on maailman parhain ja rakkain sisko, niin sepäs lähetti mulle kortin, joka nauratti, itketti ja piristi!!!!

torstai 5. lokakuuta 2017

Angstaan kaikesta

Uusi suosikkiruoka, josta kiittäminen ystävää. Sitä sun tätä paistetaan pannussa, joukkoon riisiä, päälle fetaa. Kyllä on hyvää ja terveellistä.
Toki voin lisätä, että paistettu Kreikasta tuodussa oliiviöljyssä. Lautasellani paistaa aurinko.

Vaikka en ole maailman fanaattisin matkailija, niin haaveilen isosti toukokuulle aiotusta Kreikanmatkasta.
Nähtäväksi jää onko se häämatka vai matka. Tärkeintä lämpö ja loma ja rauha.

Tällä hetkellä vähän angstituttaa. Ei mitään vakavaa. Osin todellista, osin hormonaalista ja osin vaan dramatiikkaa.
Mua hieman ahistaa uusperheys. Ahistaa sekin, että mä edelleen ja aina vaan koen ettei mulla ole annettavaa parisuhteessa. Ahistaa mun syyllistymisetaipumus. Eilen syyllistyin siitä, että mies on väsynyt ja kaipaa lomaa. Vasta tänään tajusin, ettei miehen yrittäjyys ja lomattomuus ole mun syy tai ansio.
Ahistaa, et mulla on paljon hommaa kotona ja arjessa, mutta miehellä ei. Mies vähän angstaa sitä et elämä on työ, päivällinen ja tv:n katsominen.

Mä ihan oikeasti välillä toivon et asuisin "yksin".

Saako valittaa tällaista? Saa kai.


Pari päivää sitten marisin tätä siskolle ja vahingossa itkin. Sit kyläilin toisella uusperheellisellä ystävällä ja molemmat vähän itkettiin.
Molemmilla sama angsti. Kun taloudessa on lähinnä "mun lapset", niin hommat ei vaan jakaannu tasaisesti. Mieskin totes yksi päivä et mä oon kiireisempi koska mulla on lapset.

No kun vähän sitten maristiin niin illalla oli kivaa ja hyvä olo kaikin puolin.
Mutta...

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Random vinkit halpaan eloon :D

Ihan kuulkaas random taloudellisvinkkejä tulin tänne jakamaan.

Eilen latasin kännykkään taas K-ruoka mobiilisoveuksen. Sain liittymisedun pluskaupan omat edut puhelimeen. Hain kaupasta kolme pakettia kahvia, travel suklaalevyn, ison oivariinin ja koskenlaskijajuuston. Hinnaksi tuli 3e.

Tein äsken lounaaksi ison smoothien. Yhden satsin laitoin minitermariin, niin saan iltapäivämenossa hyvän välipalan. (Ja olenhan huomenna laiha)

Esikoinen toivoi uutta hupparia, kun kaikki paitsi yksi liian pieniä. Kävin kirpparilla aamulla ja löysin Vansin collegen ja hupparin ja maksoin kai 8e. (Miehelle löysin tosi kivat Conversen varsikengät (ei ne perustennarit) ja pakko oli ostaa.)

Itselle katselin kuvastoista vaatteita ja ups oho muistin olevani ostolakossa. Onneksi muistin.
Pitäisi  ehkä tehdä kuten kaveri. Se ei koskaan osta vaatteita, koska aina väärän kokoinen "enkä halua näin isoja ostaa". Kummasti se pärjää muutamalla sopivalla vaatteella :D

Sitä vaan ihmetteln, et kuin mä ramppaan koko ajan kaupassa, vaikka pakastimen piti olla täynnä ruokaa. Aina joku lisuke tai leipä tai kasvis on loppu. Ärsyttää!

Kotivinkissä oli iso otsikko "Ruokamenot kuriin".
1 Katso kaappeihin
2. Kurkkaa kaupan alahyllylle
3.Pakasta juustoa
4. Lihapullat kolmella tavalla
5. Kananmunaa puuroon
6. Jatka tähteitä

Jo oli vinkit.
Voisko joku tulla jatkaan mun tähteet?