torstai 22. kesäkuuta 2017

Tyylijuttu

Aina kun lehdessä tai telkkarissa näen naisen, jolla on kirkkaan punaista huulipunaa ja kynsilakkaa, haluan tehdä saman.
Mielikuvissani olen UBER tyylikäs ja cool  silloin, mutta ei... En ihan ole. Oon satavarma et se johtuu mun paksuista jaloista. Jos mulla olisi hoikat kintut, olisin upea vaikka muumipaidassa.

Mä myös rakastan tummaa kynsilakkaa yli kaiken. Lakkasin juuri varpaan kynnet tummiksi mutta mies sanoi, et Kreikkaan ei saa laittaa moisia. "Mä en halua olla sun vieressä lentokoneessa, jos sun varpaat on masentuneet. "
(Mä luulin olevani tyylikäs)




Klik klik

Mä en lue sen yhden vaimon blogia, mutta sen naama on kaikkialla. Tänään osui silmään voidemainoksessa. Kaunis se on, mutta oudon vaivaantunut hymy.  Yleensä aina.
 En tiedä miksi mainitsen tämän. Tuliko mulle joku kateuskohtaus? Se menestyy, enkä vieläkään saa kiinni että mikä sen salaisuus on?
Esim. Rva Kepponen ja Marika- kinttupolku on niin paljon kiinnostavampia. Mietin juuri mihin mainoksiin heidät voisi lykätä? Viinilasi? Kokkiveitsi? Mun täytyy miettiä tarkkaan.

Nyt on pre-juhannus ja mietin josko siivous hieman. Ehkä odotan et pojat lähtee isälleen. Tänään ne kuiteskin lähtee. Hyvin sujunut, mutta kaipaan hiljaisempaa eloa hieman. Myönnän. Pienemmät kauppalaskutkin on plussaa.
 Huomenna mennään mun vanhemmille juhlimaan juhannusta. Ainakin sisko miehensä kanssa tulee myös. Huraa. Elämää! Viiniä ja ruokaa!
 Lauantaina sydänsärkynyt ja ehkä naapuri tulee meille grillaamaan. Harmi kun niitä ei voi parittaa toisilleen. Ne ei ole match!
Sydänsärkynyt meni taas siihen deittisovellukseen. Sain hieman selailla ja klikkailla. Oon iloinen etten klikannut itselleni. Mä en vaan tunne "paperilla" ikäisiini miehiin mitään vetoa.  Pilannut itseni deittailemalla "nuorisoa" :D
 Eli mulle toimi se, et kaveri klikkaili mun puolesta silloin aikanaan.
Veikkaan, että jos sinkkuus tulis, mä en pystyis meneen sovellukseen ollenkaan. (Menisin kuitenkin)

No asia ei ole ajankohtainen kuitenkaan.  Ehkei tarvitse miettiä mitä tekisi.
Miten musta tuntuu etten osaa elää hetkessä...



maanantai 19. kesäkuuta 2017

Epäpuutarhurin tunnustukset

Mä olen puutarhurien lapsenlapsi, mutta ei uskoisi. Mä en osaa tai jaksa pihajuttui yhtään. Haaveissani kyllä.

Viikonloppuna katselin hämmentyneenä omaa pihaani. Tämä on ystäväni tekemä piha ajalta kun asui tässä. Ja mikä runsaus täällä onkaan.
Se mitä ihmettelin oli se, et oliko nää kukat täällä viime kesänäkin. Ei mitään muistikuvaa. Olenko ollut niin eron ja uuden suhteen pauloissa, etten ole nähnyt eteeni?






Luulis kyllä, että olisin huomioinut kukkivan Rhododendron in...

Hauska posliinikanakin löytyi pusikosta, kun vähän revin rikkaruohoja.
Mun oma yritelmä on ruukussa kasvavat yrtit. Saisko vinkkejä mihin laitan rehottava korianterin lehtiä? Timjami ja rosmariini vinkitkin huomioidaan. 

Kun ei ehdi niin ei ehdi

Hirveen kiva kannustaa muita kirjoitetaan kerran päivässä, kaksi parhaassa, kun itse ei EHDI. Todellakin saisin burnoutin, jos olisin joku palkkabloggaaja.

Mä oon vaan ehtinyt juhlimaan ja ajamaan autoa. Eri aikaan.
Torstaina naapuriheppu istui iltaa ja puhuttiin yllättävän henkeviä. Aamulla väsytti.
Perjantaina kävin salaisilla ostoksilla ystävän kanssa. Ystävä osti salaisia, minä olin makutuomarina onnistuneesti. Parin viikon päästä voi vasta kelleen kertoa mitä ostettiin. Voi tuska.

Hetken levon jälkeen käytiin päiväsaunassa ja sitten lähdettinkin kaverin valmistujaispippaloihin. Lahjaksi vietiin porukalla laatikko skumppaa ja melkein kilo vaahtokarkkeja.
Sankari ilahtui.
Tarjottavat juhlissa oli hauskan rennot. Vuori bretzeleitä, juustoja, couscoussalaattia. Pitäisi itsekin vetää noin rennolla otteella eikä stressata liikaa.

Lauantaiaamuna olin hyvin hyvin väsynyt ja silti oli pakko kuskata mies heti aamupäivällä seuraaviin juhliin. Sitten työmeno ja kotiin lohduttaa sydänsärkynyttä ystävää. Yritin nukkua, mutta en onnistunut, joten ajoin taas matkan seurustelemaan seuraavan korvaa tarvitsevan luokse. Kiva parituntinen, sitten taas työajoa ja kotiin klo 19.
Poikien kanssa saunaan pitkästä aikaa. Ne ei meinannu päästää muassa pois kun halusivat höpista.

Söin väsymyskrapulaan suklaata ja juustonaksuja hirveästi. Menin nukkumaan.
Aamulla heräsin uutena naisena.
Sunnuntaina ohjelmassa työajoa, kahvittelua siskolla ja sitten grillattin omalla perheellä plus sydänsuruisella. Kiva kiva ilta.

Keskimmäinen nauratti ja liikutti mahdollisella hääpuheella. "Alussa mennään naimisiin ja lopussa kuollaan, välissä erotaan. Niinhän äidille ja isällekin kävi".
Lasten elämä pilattu, check.
(Sydänsuruisen kanssa naurettiin vanhaa hokemaa " johonkinhan se aina kosahtaa")

Että jotta, missäs kohtaa ehtii blogata ja tehdä tästä itselleen ammatin?
(Oiskohan se kivaa?)

Tänään on taas taloudellisuus yritys osa miljoona yksi. Otin ruokaa pakastimessa sulamaan. Puikoilla ja kolikoilla ostin täydennystä kaupasta.
Tällä mennään juhannukseen asti.

Ihanaa maanantaita.
Iltapäivällä palataan.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Postaus päivässä, kaksi parhaassa

Suuri kirjallisidolini Marika on vakuuttunut minun haastaneen hänet ja kaikki "postaus päivässä, kaksi parhaassa" haasteeseen. No vähän haastoinkin, joten nyt kun palasin mökiltä koneen ääreen, niin pakkohan se on blogata.

Oli muuten unohtumaton mökkireissu. Mukana minä, äiti ja mun pojat. Unohtumatonta oli se, et pojat ei riidelly, mölynny eikä etenkään roikkuneet koneilla koko aikaa.  Päivisin (ja ne jopa heräsi aikaisin) ne onki ja leikkas ruohoa ja kantoi vettä ja kalasti ja ui. Käsittämätöntä lähes.
Junnulta kysyin mikä mökkeilyssä on kivaa. Uiminen, saunominen ja tunnelma! Voi elämä! 10 v osaa puhua tunnelmasta.

Mökillä sain äidiltä loistavan ruokaohjeen. Niin hyvä ja helppo ruoka, et pojat sanoi että sitä pitää kotonakin tehdä.

Lidlistä Herbs and garlic kanafileitä 2pkt. Paista molemmilta puolilta hetki ja laita uunivuokaan. Päälle 2 prk mustapippurikermaa ja uuniin noin vartiksi.
Lisäksi riisiä ja salaattia.
(Annoksen toki voi puolittaa. Tää riitti neljälle päivälliseksi ja lounaaksi)

Hyvää oli,

Osaanko puhua muusta kuin ruoasta kysyn vaan?

Tänään ohjelmassa nettikirppariostoksia. Haen koiralle uuden remmin, kun vanhan puri poikki mökillä.
Sit uskomatonta kyllä, osui silmään Ikean kenkäkaappeja kaksi kappaletta hintaan 20e. Pakko ne on hakea tänään myös. Kun täällä hukkuu kenkiin.
Eniten ajattelen niillä olevan hyötyä talvella, kun niihin voi piilottaa kesäkengät.

Vaatekaapin siivoamisestakin oli iloa.  Olen nyt aika paljon saanut käytettyä vaatteita, jotka olleet pitkään kateissa.
Nyt kun liikkuis paljon ja jatkais kohtuusyömistä, niin mahdun ehkä joskus pieniin housuihinkin.
(Mies on hankkinut itselleen vatsaa tän vuoden aikana. Sanoo et nyt tää karkinpuputus loppuu. Huraa. Niin loppuukin.)

Näissä tunnelmissa aamulla!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Anna, niin saat

Aamusmoothieta juodessani (itsetehtyä maitohappobakteerijugurttia, rahkaa,kaurahiutaleita, marjoja, mehukeittoa) luin Me naisia, jossa joku bloggaaja kertoi burn outistaan. Tytöllä oli blogiportaalin kanssa sopimus, että  pitää kirjoittaa kahdesti päivässä. KAHDESTI!
Okei, mun suosikkibloggaajat sais mielellään kirjoittaa niin usein, mutta kellä on aikaa? Tai asiaa.

Mun pitäis alkaa  kirjoittaa ideoitani  ylös. Mulla on sellainen kuvitelma, et mulla on usein hirmu hyvä ajatus, mutta en muista sitä enää kun koneelle ehdin.   Siksi kirjoittelen tätä tajunnanvirtaa vailla suuria oivalluksia elämästä.

Mutta nyt on todeksi todettu se viisaus, että antaessaan saa. Viime viikolla siivosin vaatekaapin ja annoin kaverin tytölle 16 paitaa. Äitikin sai pari.
Eilen kävin kaverilla, joka oli siivonnut omat kaappinsa. Sain kaksi  muovikassillista vaatteita. Juuri ennen sitä, sain toiselta ystävältä kolme paitaa. Tadaa, mä hukun taas vaatteisiin. (Oi kunpa uskaltaisin antaa jollekulle vaikkapa tonnin. Uskaltais luottaa, et hetken kuluttua saisin vaikka viisi tonnia. No, eilen annoin naapurille pari pussia kissanruokaa, josko se toimis.)
 Kaappien siivoaminen teki hyvää. Löysin omia vaatteitani ja nyt yritän käyttääkin niitä kaikkia, eikä vaan juuri pesukoneesta tulleita.
Nyt pitäisi korujen kanssa tehdä sama. Etsiä korut ja käyttää niitä.

Mulla alkaa laatuaikapäivät tänään. Mies on tyhypäivässä eli saan olla itsekseni vaihteeksi. (Irina Me naisissa: "Oikeasti haluaisin asua ja elää arkeani yksin")

Suunnitelmana on viedä "työ" pois, mennä Sutkautus Elisalle kahville, käydä paluumuuttaja ystävän kanssa lenkillä (vihdoin) ja illalla mennä entiselle tinderöitsijäystävälle juomaan skumppaa. Välissä koiran lenkitystä, tallenteiden katsomista telkkarista ja lehtien lukua.
Kauhea stressi. :D
(Me naisissa Anna Perho: Suunnittelen aina kaksi seuraavaa viikkoa tunnin tarkkuudella)

Huomenna on laatuaikapäivä osa 2. Mies lähtee päiväristeilylle poikansa kanssa. En suunnittele päivälle mitään!

Sunnuntaina minä ja pojat lähdetään mutsin kanssa mökille. Se on mahtavaa. Syömistä, saunomista, olemista, lenkillä käymistä. Ei mitään tylsää eikä ikävää.

Tiistaina palataan ja alkaa normiarki poikien kanssa. Tai normiloma, mikä lie.

Nyt menen valitsemaan sopivat vaatteet , joissa voi kyläillä tuolla muodin edelläkävijällä, Elisalla.

Ihanaa päivää kaikille teille ja hopi hopi, postaus päivässä, kaksi parhaassa. (Päästään ehkä lehteen laumalla puhumaan näistä bloggaajien paineista. Kokoaukeamajuttu. Saattaapa Enbuske-Veitola-Salminenkin kutsua ohjelmaansa. Ja hei, Veitola saa tulla mun luo yökyläänkin)