torstai 20. heinäkuuta 2017

Arjen parhaat puolet

Tämä viikko vasta ollut arkea, mutta jopas on paljon hyvää löytynyt.

-Onpa kiva kun ei ole pakko juoda viiniä klo16 , tai kymmeneltä aamulla. Eikä pulloa päivällisellä. Jotenkin miellyttävää, kun saa juoda kahvia ja vettäkin, ihan tosta noin vaan.
(Hienoa myös se, ettei meistä kumpikaan kaipaa viiniä missään kohtaa päivää)

-Joku arjen säännöllisyydessä viehättää. Se kun aamulla herää  säälliseen aikaan, juo kahvia, vie miehen töihin. Se kun tietää, että illalla klo 21 syödään ruokaa ja katsotaan Breaking badia. Maailma kohillaan.

-Kun lomat on ohi, ehtii nähdä niitäkin kavereita, joita lomalla ei. Eli tässä tapauksessa bestistäni ja mikä parasta, vihdoin päästään lenkille. Tällä viikolla on kolmesti jo  käyty pitkällä lenkillä.(kävelyllä) Tästä haaveiltiin kolme vuotta ja nyt sitä saa.

-Ihan varmasti oli muitakin hyviä juttuja arjessa, mutta hmmh..

Viikon huonoin ollut miehen HYVIN VAARALLINEN lause. "Kylläpäs  sä syöt suklaata. Mitä järkeä käydä salilla jos sit syö suklaata".
Rauhallisesti totesin, että muitakin syitä liikuntaan on kuin laihtuminen ja sikäli ihan sama syökö suklaata ja millon syö. Totesin sitten että Fine, en syö enää IKINÄ. Mies hekotteli, että aina mä lähden tolle tielle, ja hermostun. Totesin etten hemostunut, ilmoitin vain etten syö suklaata.

Eilen mies kaivoi kaapista suklaalevyn jämät ja tarjos mulle. Kauniisti sanoin Ei kiitos. Mies nauroi, et "ethän sä tänään käynyt salilla". Ihan sama, en ota, en syö.
Kunpa tää uhma jäis päälle!
Voisko olla niin, ettei miehet saa sanoa sanaa suklaa yhdessäkään lauseessa?

Mä muuten kävin äsken salilla, ekaa kertaa kolmeen viikkoon. Uskomatonta.

Arjen paras, bonuslisäys. Ehdin ehkä aloittamaan taas sen Postaus päivässä-jutskan.
Esimerkiksi lomastahan en ole hiiskunut sanaakaan. Ellei pyörtymisrapoa lasketa mukaan.
Nyt rojahdan sohvalle miettimään aiheita. :D

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Ristiäiskutsu

Mulla on niin ikävä blogistaniaa. Olen ollut lomalla, enkä vieläkään ole käynyt täällä. Olen ihan kujalla siitä mitä täällä kenellekin kuuluu.

Nyt lojun sängyssä unta oottamassa ja pikaisesti kerron päivän tärkeimmän.
Saimme kutsun eksän vauvan ristiäisiin
 Suullisen kutsun vasta, mutta silti. Eksä kysyi, että miksi ei pyytäisi meitä. " Mehän ollaan hyviä kavereita ja tullaan hyvin toimeen ja SINÄ tulet kaikkien kanssa hyvin toimeen."

Ystävä sanoi haluavansa olla paikalla juhlissa. " Sä olet niin itsevarma ja kaunis ja jätät muut varjoosi. "
(Hyvän ystävän kommentti, ei mun 😁)

Mut hei, mitä mä laitan päälle? ☺
Mä niin menen vetämään elämäni shown.

No joo, oikeasti menen sinne ihan tavallisesti ja tavallisena. ( as if)

Mieheltä kysyin tuleeko sekin mukaan. Mies vastas et Tietty.

Voi  kun tulee hauskaa.

( Siis mitä mä laitan päälle? Minkävärinen kunsilakka olis hyvä? 😁😁)

Huomenna tulen lukemaan muiden kuulumiset. On ikävä.

Jk. Lindexillä näin uber söpön bomberin vauvakokoa. Ihailin sitä ja mietin viittiskö ostaa sen the vauvalle. En ostanut. Pari tuntia myöhemmin eksä kutsui juhliin.
 Bomber! Voi liiks.

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Seikkailua seikkailua

Tapahtuipa kerran lomalla....

Ensimmäisenä iltana juotiin Long island ice teet, jonka jälkeen mies tatuoi solisluiden alle mun nimen. Toisen nimen.

Syöty vähemmän kuin olisi toivottavaa. Yhden illan päivällinen oli Saganaki puokkiin. ( grillattu juusto)
Kovin on kuuma syödä.

Ennen matkaa vitsailin, että haluan tutustua kreikkalaiseen ja päästä häihin.
  Ystävystyttiin ihanan drinkkibaarin hurmaavaan tarjoilijatyttöön, joka ehdottomasti kutsuu meidät häihinsä, kunhan ensin tapaa hänet 😀
 Epäili että meidän tapaaminen on kohtalo ja tuodaan hälle hyviä viboja, ja hän rakastuu.

Tänään kävimme fish spassa, jossa onnistuin menettämään tajuntani. Thank god mies istui viereisellä altaalla ja huomasi korahteluni ja näki kun pyörryin. Hän äkkiä kutsui työntekijän pitämään minusta kiinni etten putoa altaaseen, kömpi ulos omasta altaasta ja alkoi hoitamaan minua. Tyrkkäsi pään taakse, työnsi sormet suuhun kieltä siirtämään ja alkoi läpsiä poskille.
Sillä aikaa työntekijä juoksenteli kadulla huutamassa lääkäriä.

Kun tokenin, olin ihan pihalla. Oksentelin tovin siellä ja täällä.

Pikkuisen on naurettu tätä seikkailua.

Matka ollut upea. Kuin ystävän kanssa
Reissaisi, mikä ei minulle ole itsestäänselvyys.

Huomenna veneretkellä. Hieman jännittää miten kestän helteen...