Tänä aamuna mun pojat sai pikkuveljen.
Kävin herättämässä kuopuksen kertomalla, et se on nyt isoveli. Pomppas pystyyn innoissaan "oonko"? Mietti tuleekohan musta kummitäti. (ei)
Tuntia myöhemmin herätin esikoisen ja kerroin et veli on syntynyt. Poika hoki "onko onko" ja pomppas halaamaan mua kovaa. Siinä sit istuttiin ja silittelin poikaa. Käskin katsoon kuvaa, jonka isä oli lähettänyt. Keskimmäinen havahtui ja murahti, et näyttäkää nyt sit mullekin.
Myöhemmin keskimmäinen sanoi, ettei ole yhtään varma, onko vauva hyvä juttu. "Mulla on jo kaks veljeä, enkä olis tarttenut enempää. Noissakin on tarpeeksi". Sanoin et vauva on kiva juttu ja se tulee olemaan se, joka palvoo sua koko lapsuutensa.
Tällanen aamu siis meillä. Elämän suurten kysymysten äärellä.
Mä lähinnä mietin, mitä teen illalla ruoaksi. Ja ostanko punaviiniä pienen vai ison laatikon. (lasagnea, pienen laatikon)
3 kommenttia:
Onnea isoveljille! Tsemppiä exälle yövalvomisiin... Ja todellakin iso laatikko viiniä sulle ♥ Halaus.
Kiva kun pojat suhtautuvat noin positiivisesti uuteen pikkuveljeen.
Aika hurjalta tuntuu, että sinun ex aloittaa vauvarumban uudestaan. Vaikka pienet pallorot ovat niin ihania, niin mistään hinnasta en enää ryhtyisi hommaan.
Vaikka podenkin ikuista vauvakuumetta, en kyllä enää kaipaa vauvavuosia, joten tsemppiä vaan exälle vauva-aikaan. Meilläkin isommat ottivat uuden tulokkaan aikanaan hyvin vastaan, vaikka eri isä onkin. Ja pienin palvoo isompiaan kuin suurempaakin idolia :)
Lasagnea meilläkin viikonlopun ruokalistalla, mutta mitä tehdä, kun ei tykkää punkusta? Elämän suuria kysymyksiä :D
Lähetä kommentti