torstai 22. kesäkuuta 2017

Klik klik

Mä en lue sen yhden vaimon blogia, mutta sen naama on kaikkialla. Tänään osui silmään voidemainoksessa. Kaunis se on, mutta oudon vaivaantunut hymy.  Yleensä aina.
 En tiedä miksi mainitsen tämän. Tuliko mulle joku kateuskohtaus? Se menestyy, enkä vieläkään saa kiinni että mikä sen salaisuus on?
Esim. Rva Kepponen ja Marika- kinttupolku on niin paljon kiinnostavampia. Mietin juuri mihin mainoksiin heidät voisi lykätä? Viinilasi? Kokkiveitsi? Mun täytyy miettiä tarkkaan.

Nyt on pre-juhannus ja mietin josko siivous hieman. Ehkä odotan et pojat lähtee isälleen. Tänään ne kuiteskin lähtee. Hyvin sujunut, mutta kaipaan hiljaisempaa eloa hieman. Myönnän. Pienemmät kauppalaskutkin on plussaa.
 Huomenna mennään mun vanhemmille juhlimaan juhannusta. Ainakin sisko miehensä kanssa tulee myös. Huraa. Elämää! Viiniä ja ruokaa!
 Lauantaina sydänsärkynyt ja ehkä naapuri tulee meille grillaamaan. Harmi kun niitä ei voi parittaa toisilleen. Ne ei ole match!
Sydänsärkynyt meni taas siihen deittisovellukseen. Sain hieman selailla ja klikkailla. Oon iloinen etten klikannut itselleni. Mä en vaan tunne "paperilla" ikäisiini miehiin mitään vetoa.  Pilannut itseni deittailemalla "nuorisoa" :D
 Eli mulle toimi se, et kaveri klikkaili mun puolesta silloin aikanaan.
Veikkaan, että jos sinkkuus tulis, mä en pystyis meneen sovellukseen ollenkaan. (Menisin kuitenkin)

No asia ei ole ajankohtainen kuitenkaan.  Ehkei tarvitse miettiä mitä tekisi.
Miten musta tuntuu etten osaa elää hetkessä...



7 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Tule klikkailemaan muakin joku päivä. Tai mä tuun sulle.

Muiskuja ja jussin riemua!

Taru kirjoitti...

Ja se vaimo on kliininen, en tykkää vaikka yritin.

marikan polut kirjoitti...

Mä en olekaan pitkään aikaan kattonut mitä vaimolle kuuluu...hmh.

Ja mainokseen, salli mun nauraa!
Vaikka tietenkin mun tähdittämä kokkiveitsi-viinilasimainos olis klassikko jo ennen kun se julkaistais. Näin viipaloit viinilasilla veitsen. Eikun veitsellä viinilasin.

Tuula kirjoitti...

Mä en tykkää melkein kenestäkään, joka määrittää itsensä jonkun vaimoksi/morsiameksi/joksikin. Pieni känkkäränkkä-feministi minussa älähtää, että eikö voisi olla vaan ihan itsensä, pitääkö olla "jonkun joku"? Enkä mäkään ole muuten keksinyt sen suosion salaisuutta...

Mahdollisimman rentoa juhannusta!

Tuija kirjoitti...

Näitä vaimojen kaltaisia "menestyjiä" ihme hymyineen tuntuu riittävän.

Mutta että sovellukseen? Onneksi ei ole juuri nyt tarvetta, ja toivottavasti ei tule vastakaan :D

Rva Kepponen kirjoitti...

Mä olin unohtanut koko vaimon... pitänee vissiin tsekata. Silloin kun muistin seurata, niin tykkäsin siitä, että vaimo teki kaikenlaista itse. Vaikka elämä oli vähän enemmän killtokuvan puolelle se ei ollut kuitenkaan ihan puhdas kulutusblogi.

Enemmän ihmettelen näitä nuorempia vaimoja, joilla on menestyneet blogit joiden sisältö on pelkkiä vaatteita, ostoksia ja kahviloita. Kuka jaksaa miettiä vuodesta toiseen, että minkälaiset kengät ostaisin tähän kauteen. Että ostaisko täksi syksyksi ylipolven/alipolven/koroton/korollinen/harmaa/musta/ruskeat saappaat? Toisaalta en kyllä ymmärrä hurjaa kosmetiikkainnostustakaan.

Omasta mielestäni minä olisin todella hyvä malli jollekin leipomolle :D :D

P kirjoitti...

Taru, klikkaillaa joku päivä pian. Ja kerrotaan ettet ainakaan sä ole kliininen"

Marika, sä olet oikeasti klassikkoainesta! Ehkä joku viinikirjalasimainos olis sua!
Sanoisit jotain älykästä.

Tuija, sinäpä sen sanoit. Menestyjiä tuntuu riittävän. Mut vääränlaisia :D

Kepponen ihanainen, totta, sehän ennen teki jotain. Neuloi? Se on viehko tyyppi mut ehkä se imelyys ärsyttää mua. Ja se kiljuva fanilauma. Mä kuljun mieluummin sulle.
Kuin sä et koko ajan mietin mitä milläkin kaudella käytät? :D (ja kuin niitä kukaan jaksaa lukea. Niitä pohdintoja. Pelkästään siis?)

Sä olisit hyvä malli muuhunkin!