torstai 17. marraskuuta 2016

Väriä ja vähän äkkiä!

Kun minuun tutustuu,on suuri riski joutua/päästä hoitamaan minun hoitolapsiani. Eilen sen kunnian sai (taas) säihkyvä Sutkautus-Elisa.
Aamulla ajoin Elisalle aamukahville ruotimaan ihmissuhteiden haasteita nykyaikana. Ovensuussa ehdin myös valittamaan aiheesta Miksi pukeudun koko ajan mustaan ja harmaaseen ja se ei kyllä käy, tarvitsen väriä etten kuihdu ja näytä kuolleelta.
Kyllä, mustaan pukeutuminen on aina muodissa ja tyylikkäät pukeutuvat ajattomasti mustaan eikä koskaan tule  huteja.
Ei kyllä toimi minulla tuo. Itse en osaa sanoa näytänkö tyylikkäältä (en), mutta minulle tämä musta on juuri nyt suojavaate. Ehkä joku muukin väri toimisi suojavaatteena, mutta kun ei kaupassa ole kivannäköisiä telttoja, missään minulle sopivassa värissä. Tän hetken muotivärit ruma viininpunainen ja rum vihreä, eivät minun kaappiini pääse. Ruma sinapinkeltainen saattaisi toimia, mutta kaikki sen väriset vaatteet ovat kittania neuleita.
Herättäkää minut, kun kauppoihin tulee ihania rentoja reiluja valkoisia neuleita. Oranssia. Pinkkiä. Jotain muuta kuin mustaa.

Kävin palaverissa. Siellä meitä oli viisi naista. Kaikilla oli päällä vain ja ainoastaan mustaa ja harmaata. Ei mitään muuta. Alkoi ahdistamaan.

Tänään on pakko valita väriä. Ja lakata kynnet oranssiksi.

Naurattaa ihan kauheasti. Juttelin äitini kanssa puhelimessa. Äiti kertoi ex-anoppini soittaneen. (Se mitä en tajua, on se, miksi ne soittelee nyt eron jälkeen, kun ei koskaan edeltävinä 17 vuotena. Kärsimys yhdistää?)

Tiivistelmä anopin jutuista: minä olen niin kiva ja iloinen ja puhelias, uusi miniä on tylsä ja väritön eikä edes laittaudu ja meikkaa ja on niin hiljainen ja niillä kahdella on varmaan todella tylsää kun kumpikaan ei puhu.

Kivahan se on että vertailussa voitan, mutta vähän kyllä käy sääliksi uutta miniää. Ja kyllä anoppiakin. Onhan se karua olla yksinäinen eikä ees miniät soittele.

Jk. Pitäisköhän mun vähän jakaa meikkivinkkejä :D


7 kommenttia:

marikan polut kirjoitti...

voi poloinen anoppi; kyllä on elo hankalaa, kun koskaan ei ole hyvä...

sama asenne noihin tämän päivän muotiväreihin: tylsiä, tylsiä ja kinttanoita.
mustaan en pukeudu, vaikka mihin muuhun mutta en mustaan - se on periaate.

P kirjoitti...

Poloanoppi kyl.

Hmm. Mitä värejä sit on jos ei mustaa? Ja miksi mun kaapissa kaikki on mustaa nyt ku ennen ei. Missä kaikki kivat värit lymyää? Kuka ne vei?

P kirjoitti...

Poloanoppi kyl.

Hmm. Mitä värejä sit on jos ei mustaa? Ja miksi mun kaapissa kaikki on mustaa nyt ku ennen ei. Missä kaikki kivat värit lymyää? Kuka ne vei?

Tuula kirjoitti...

Värit on mun mielestä vaikeita. Suurin osa mun vaatteista on mustaa, valkoista, harmaata. Jokunen väriläiskäkin, mutta nekin neutraaleita. Jotenkin jos puen ylle kirkkaita värejä, niin tunnen olevani huutomerkki - mitä en ole! Vaikeaa on naisen elo... :D

Rva Kepponen kirjoitti...

Saanen huomauttaa, että viininpunainen ei ole laisinkaan ruma väri vaan kaunis ja tyylikäs! Olen hamstrannut sitä suorastaan varastoon :)

P kirjoitti...

Rva Kepponen. Mun itseasiassa piti itsekin sanoa et viininpun ei ole ruma väri, se on ruma vaan mun päällä.
Olen muilla nähnyt kauniita viininpunaisia päällä ☺

P kirjoitti...

Rva Kepponen. Mun itseasiassa piti itsekin sanoa et viininpun ei ole ruma väri, se on ruma vaan mun päällä.
Olen muilla nähnyt kauniita viininpunaisia päällä ☺