Nyt on joulu sitten jouluttu. Toivottavasti kaikilla sujui joulu hyvin ja rauhallisesti.
Oma oli aika täydellinen. Sopivasti kaikkea.
Aattona menimme koko lauman kanssa mun vanhemmille perinteiselle joulupuurolle. Se on mulle ja pojille aina ollut supertärkeä juttu. (Pari vuotta sitten perinne katkesi yhdeksi aatoksi ja pojat itki)Siellä nähdään perhe ja tärkeimpänä serkut ja saadaan joulu alkuun.
Puuron jälkeen vietiin pojat isälleen ja pari tuntia lojuttiin kotona. Illaksi mentiin vanhemmille takaisin. Syötiin ja juotiin hyvin. Juteltiin ja naurettiin. Kutsuin vanhempien naapurit (mun ikäinen pariskunta) illalla lasilliselle ja koska oli hauskaa, niin jämähtivät muutamaksi tunniksi.
Joulupäivän nukuin ja makasin ja katsoin Modernia perhettä Netflixistä. Söin suklaata ja brietä, mutta myös salaattia.
Tapaninpäivänä pojat tuli viettämään äitijoulua. Oli kivaa. Syötiin lohi-poropastaa, pelailtiin lautapelejä, avattiin lahjoja, juotiin glögiä ja meni jokunen konvehtikin.
Illalla hoitolapset palasivat joulun vietosta ja tässä sitä taas ollaan :D
Mä olen ihan iloinen, että arki taas alkoi. Aion opetella taas nauttimaan peruselämästä ihan hirmusti. Sillai että hypin riemusta koko ajan.
Aion opetella mysö sitä oikeaa syömistä taas vaihteeksi. Aamun aloitin tomaattimunakkaalla ja äsken hain kaupasta lehtikaalia ja kanaa. Se, että kaapissa on kaksi kiloa suklaata ei vähennä riemua terveellisestä ruoasta. Niin ja melkein kaksi briekiekkoakin on jääkaapissa. Mut hei, välissä lehtikaalia.
Kivoja lahjojakin sain. Vanhemmilta sain suosikkilahjan eli kassillisen herkkuja ja ruokia ja kahvia ja viiniä ja lahjakortin Lidliin. IHANAA!
Ystävältä sain kilon suklaata! Sain myös ihanat uudet suuret kahvikupit.
Mieheltä sain pikkuvinkkinä "Onnen hetkiä"-kirjan. 100 tietä tietoiseen läsnäoloon. Tykkäsin kovasti ja aion lukea.
Pojilta sain ihanan purnukan konvehdeilla täytettynä. Purkissa lukee Onnen murusia. Niitähän tarvitaan.
Mutta hei, vihdoin on arvonta suoritettu. Hanna G kirjan voitti TARU! Mikä on ihan oikein, koska hän karsastaa Hannaa :D. Kirja on kyllä niin herkullinen, että eiköhän Nti Sutkautus lämpene hieman. Jäädään odottamaan kuvia herkullisista aterioista, joita neiti vääntää hymyssä suin.
2 kommenttia:
Hah ONPAS IHANAA, ja kun on epäonnea rakkaudessa, on onnea arvonnoissa. <3
En tykkää Hanna G:sta, musta hänessä on jotain hiukan LIIAN kaupallista, mutta lupaan antaa uuden mahdollisuuden kirjan lukemisen kautta. :) Ehkä.
Ootko muuten nähnyt että Hanna olisi ollut hiekkalaatikolla lastensa kanssa montaa kertaa? Mä seuraan häntä Instassa, ja KERRAn näin!!! Juoksulenkkejä, uintia, yhteistyöjuttuja, ja viinin juontia sitten enemmänkin.... En tykkää!
Nim. hiekkalaatikko äiti
Joo kaupallisuus on vähä blääh, mut se on sen työ.
Onneksi kirjassa on hyviä reseptejä, ei tuu nainen mukana.
Näkyykö mun instassa hiekkalaatikkokuvia? Kauheeta ku puolustelen näin 😂
Lähetä kommentti