Vähään tyytymisen jalo taito

Ylin kuva on mun tavoite joulussa. Ei lisättävää. Alin kuva on se, mihin todennäköisesti tyydyn.

Keskimmäinen kuva on mun viikon ruokaostokset, jotka kerrankin tein lähes ajatuksella ja tarkoituksena olla säästäväinen. Mulla meni 75 euroa tuohon kaikkeen ja jotakuinkin viikon ruoat siinä on, vessapapereineen kaikkineen.
Hirmusti jauhelihaa ja kanaa ja nakkeja ja pastoja ja riisiä ja Elovenaa ja kasviksia ja hedelmiä, kinkkua, juustoraastetta, pekonia.
Hirmuisen hyveellistä. (joskin puuttuu härkikset ja soijarouheet ja mitä muita niitä nyt onkaan, joita EN OLE kokeillut)

Eilen viestittelin entisen kollegani kanssa, joka vaihtoi päiväkotihommiin. Juteltiin lähinnä talousasioista. Sanoi että ostaa hyvin hyvin tarkkaan kaiken ja pääasiassa punaista hintalappua metsästää. Ja jos joku lapsi saa vaatteita joulukuussa niin seuraava vasta tammikuussa jne.
 Keskustelu ei motivoinut vaihtamaan alaa ainakaan vielä.

Muistatteko muistikirjan aloitushaaveen? Kaivoin laatikon kätköstä ilahduttavan kirjasen tärkeitä muistiinpanojani varten. Olinkin jo aloittanut sen viime kesänä. Olin kirjoittanut että "Mä uskon tiistaisin tehtyihin elämänmuutoksiin". Joku syvällinen juttu tän takana on. Ehkä joku juttu liittyen siihen, että kaikki päätökset alkaa aina ensi maanantaina. Eli ei koskaan.
Kirjan välissä oli myös ohje kuntopyörällä tehtävään Hiit-treeniin. Yök sanon!

Mä en ole kahteen viikkoon katsonut Olet mitä syöt-ohjelmaa, mikä tarkoittaa etten ole kahteen viikkoon tehnyt kotijumppaa. Nyt olisi tarkoitus käyttää vapaapäivä juurikin siihen touhuun. Keksisin kyllä monta sijaistoimintoa.

Ainiin otsikosta: eilen kävin jouluostoksilla, vaihdoin parit lakanat, ripustin kaksi jouluvaloa ikkunaan ja imuroin yläkerran. Tunsin itseni älyttömän reippaaksi ja innostavaksi hahmoksi. Kannattaa olla mukavuudenhaluinen, kun noinkin pieni juttu saa tuntemaan suurta hyvyyttä omasta kodinhengettäryydestä.

Hyvää maanantaita kaikille!