Nyt on kuulkaas todella vakavaa rahapohdintaa. Mulla oli palaveri Nordean kanssa ja sehän meni todella loistavasti. Mutta hämmentävästi. Mun marginaali tippui 0,45 prosenttia. Nice. (Toki maksaa 250e) Mutta sitten todella yllättävästi virkailija ehdotti, että voi pidentää mun laina-aikaa. Lopputuloksena on se, että mun kuukausierä laski muutamalla kympillä, eikä noussut pelkäämälläni parillasadalla. Mutta sitten se mutta, nythän mun laina tosiaan lyhenee hitaammin, oikeasti hitaammin. Kysyin onko nyt paras ajatus se, että samalla säästäisin esim rahastoihin rahaa. Kyllä, oli vastaus. "Ihmiset elää ihan liian tiukilla ja maksaa lainaa hirveää vauhtia, mutta sitten jos tapahtuu jotain yllättävää, ei ole mitään rahaa mitä irrottaa käyttöön."
Mua alkoi kuitenkin hieman stressata tämä päätös, joten ajatuksena on, että maksan lainaa aina enemmän pois jos talous sallii, plus siirrän rahastoon isompia summia. Nythän mulla työtilanne oikeasti on sellainen, että jää rahaa laskujen jälkeen. Mutta sit on kiva, että jos rahaa on vähemmän, niin mun lainakulut on sopivan hillityt.
Hommahan on se, että rahaa menee liikaa koko ajan. Hiihtolomalla pelkästään ruokaan meni 300 euroa eikä edes syöty ulkona. Mut vaan syödään perikatoon. Mun kuopus pystyy samana päivänä syömään sekä jättikokoisen Rustica pitsan, että 400 grammaa kanaa. Jotenkin vaikuttavaa.
Sit tänään pidin kuittisulkeisia ja huomasin että yhtenä kauppapäivänä pelkästään herkkuihin meni 26 euroa. Hiukan järkyttää, että neljännes ruokamenoista on karkkia jne.
Nauraako kaikki, kun julistan, että tällä viikolla syödään jääkaapista ja pakastimesta? Ei mitään kauppareissuja. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti