Pakko on paras motivaattori. Niinkin kiinnostavassa asiassa kuin ruoan laitto. Tänään piti käyttää kilo jauhelihaa ja ahdisti. Mut sit keksin tehdä tacoja illaksi, koska oli aineita kaapissa, makrulaatikko piiperöille moneksi päiväksi ja sit lopun paistoin pojan chili Con carnea varten. Eli hirmu monta ruokaa.
Päivällä meinasin hakea "pikaruokaa" eli pinaattilettuja kaupasta, mut sitten hyveellisenä tyhjensin kuitenkin pakastinta ja paistoin kalapuikkoja pienille. Tällä viikolla kauppapolitiikka ollut hirmu maltillinen, koska olen sitoutunut pakastimeen.
Budjettikausi päättyi eilen ja laskin että ruoka ja bensa vienyt 1250e. Eli ei ei ei, ei näin. 1100 on maksimi mun haaveissa.
Sunnuntaina täytyy suunnitella tuleva viikko pakastimen aarteiden ympärille, koska IHAN OIKEASTI tää rahankäyttö on saatava kuriin.
(Tässä yhteydessä en mainitse siis Aarrelabelin mekkoa, jonka ostin tarjouksesta enkä Noshin mekkoa, joka on Tori-löytö)
Olen päättänyt talvenkin käyttää mekkoja ihan koko ajan.
Tää viikko on muilta osin ollut väsyttävä. Piiperöt väsyttää, mutta toki on hyviäkin hetkiä ollut. Niskasärky vei pari päivää voimia ihan kunnolla ja eilen menin nukkumaan jo yhdeksältä. Mut parasta on se, et mä saan mennä nukkumaan milloin haluan.
Lopputulema: kaikki on hyvin
2 kommenttia:
Kaikki on hyvin on HYVIN sanottu. Jatketaan sillä! Aurinkoista viikonloppua!
TAru, valitettavan vaikea välillä pitää mielessä että mulla on oikeasti kaikki hyvin.
Lähetä kommentti