torstai 2. marraskuuta 2017

Kunpa olisin lahjakkuus

Mun kirjallisesti lahjakas ystävä laittoi viestin, että voitaisko kirjoittaa toisillemme novelleja. Et mietittäis  yhdessä teemoja ja katsotaan mihin se johtaa.
 Kuulosti ihanalta, mutta vastasin tietysti että en osaa kirjoittaa.
 Hauska sattuma oli se, että äidiltä sain lahjaksi taas ihanan muistikirjan. "Tiedät kyllä miksi." Mun äidin mielestä olen kirjallinen lahjakkuus. Heh.

Joku kirjailija juuri jossain sanoi, että jos haluaa kirjoittaa, niin pitää vaan istua alas ja tehdä se.
Kuulostaa helpolta. Huoh.
Mä tarvitsen idean ja pitkäjänteisyyttä ja kannustusta ja lisää kannustusta. Olen pohjaton Sammio.

Seuraava kepeä aihe on Vaatelainaamot. Mun tuttu käyttää sellaista ja siitä paljon julkisesti puhuu. Nyt viimeisimpänä Voi hyvin lehdessä.
Tajusin sen olevan loistava palvelu. Kuusi kuukautta maksaa n.150 e ja sillä saa lainata kaksi asua viikossa puolen vuoden ajan. Enhän mä edes käytä niin montaa eri asua samassa ajassa.
Toi on loistava ja edullinen tapa pukeutua kun alkaa miettiä. Ja tosi kiva tapa kokeilla uusia tyylejä.
Harmi etten  ole muualla töissä (kuin kotona) tai ettei ole edustus tai muita menoja. Ihan varmasti testaisin muuten. Ei tulis shoppailua varmaan harrastettua enää.
 Maanantaina muuten shoppailin. Ihan yllättäin. Menin alusvaateliikkeeseen ja sanoin että tarvitsen uusia sopivia liivejä mutten osaa ostaa niitä itse. Menin sovitus koppiin, myyjä mittas mut ja puolessa tunnissa löytyi kolme kivaa settiä. Nyt on taas kaunis ja ryhdikäs olo.

Ja nyt en siis enää osta mitään loppuvuonna 😂

2 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Kuulepas nyt! Sä osaat kirjoittaa ja olet todellakin kirjallinen lahjakkuus. Voisin niin kuvitella sut kirjoittamaan kolumneja tai vaikka just novelleja. Tai otteita oikeasta elämästä. Niin että leopardihuivi kaulaan ja kirjoittamaan vaan :)

P kirjoitti...

Kiitos Tuula.
Ja kiitos kun muistutit että huivi kaulassa Magic happens 😁