torstai 28. huhtikuuta 2016

Voimalaulu

Muistan kun viime kesänä, viikko eropäätöksen jälkeen, ajoin autolla ja kuulin tän biisin ekaa kertaa. Otin sen saman tien voimalaulukseni.

Ellinooran Minä elän!

Ja minähän elän.

Olen kuunnellut myös Antti Tuiskun Yksinäistä ja mikä  pahinta Sirun Kaksi naista laulua.
Jälkimmäisen biisin ensimmäinen lause "joskus katsekin on liikaa" vie minut hetkeen, jossa tosiaan katsekin oli liikaa ja kuinkas sitten kävikään.
Elämäni  romanttisin ja katastrofaalisin "suhde" sai alkunsa.
Siihen vertaan kaikkea  ja mikään ei tunnu miltään sen rinnalla. Huokaus.

Kuuletko äänet rumpujen ne soittaa juuri sinulle Tämä on päiväsi ei kenenkään muun Mustavalkeasta joukosta poikkean tuntemattomalle hymysi osoitat se katsoo sua kuin mielenvikaista Mut ei se haittaa mitään koska et välitä enää tuntematta tuomita saa Koska kyyneleesi kuivaa joku joka on päättänyt tehdä niin palalta sun uskon ihmeisiin Voit elää niin Kuin viimeistä päivää täällä kokeillaan kepillä jäätä antaudu ehdoitta rakastaa silläkin uhalla että turpaan saat Vielä kuolinvuoteellas huutaa voit Minä elän, Minä elän Heität kadun miehelle lantin Hän sua kiitokseksi tansiin korvaasi kuiskaa "muista lapsenmieli vaikka ruumis kuihtuis pois" Mustavalkeasta joukosta poikkeaa tuntemattomille hymynsä osoittaa ne katsoo sitä kuin mielenvikaista Mut ei se haittaa mitään koska et välitä enää tuntematta tuomita saa Koska kyyneleesi kuivaa joku joka on päättänyt tehdä niin palalta sun uskon ihmeisiin Voit elää niin Kuin viimeistä päivää täällä kokeillaan kepillä jäätä Antaudu ehdoitta rakastaa silläkin uhalla että turpaan saat Vielä kuolinvuoteellas huutaa voit Minä elän, minä elän Älä pelkää ääneen sanoo älä pelkää nälkää janoo Tulevaisuuden lapsille kertoo voit kuinka täällä jotain koit tämän saa kiveen kirjoittaa Minä elän, minä elän, minä elän Kuin viimeistä päivää täällä kokeillaan kepillä jäätä Antaudu ehdoitta rakastaa silläkin uhalla että turpaan saat Vielä kuolinvuoteellas huutaa voit Minä elän, minä elän Älä pelkää ääneen sanoo älä pelkää nälkää janoo Tulevaisuuden lapsille kertoo voit kuinka täällä jotain koit Tämän saa kiveen kirjoittaa Minä elän, minä elän, minä elän, minä elän

4 kommenttia:

Puolis kirjoitti...

Ah tuo Minä elän on ihana! Yksinäinen on myös ihana, varsinkin Sannin versio! Tänne eheytymislomalle lentäessäni kuvittelin lentokoneen putoavan (joo, vähän lentopelkoa, köh) ja ajattelin että tajuaispa joku kirjoittaa mun hautakiveen "Kuoli yrittäessään elää". No, selvittiin kuitenkin :). Huomenna uusi koetus, eli jos niin käy että musta ei enää kuulu niin toivottavasti saan tuon tekstin hautakiveeni :)

P kirjoitti...

Sinä tosiaan yrität elää.
Iso hatunnosto.
Oo ylpee itsestäs.
Me seuraan kuoleeko joku säpäkkä nuori ja tuun sitä lähiomaisille kertoon vikan toiveesi.

Sannin versio on hyvä mut en vieläkään osaa päättää kestänkö sen ääntä.

P kirjoitti...

Sinä tosiaan yrität elää.
Iso hatunnosto.
Oo ylpee itsestäs.
Me seuraan kuoleeko joku säpäkkä nuori ja tuun sitä lähiomaisille kertoon vikan toiveesi.

Sannin versio on hyvä mut en vieläkään osaa päättää kestänkö sen ääntä.

Taru kirjoitti...

Sorry Pinkki mut mustakin Sannin versio on IHANA. ;)