keskiviikko 25. maaliskuuta 2020

Bright side

Kaiken tän outouden keskellä keksin yhden loistavan puolen tästä ajasta, tästä himputin pakko eristyneisyysajasta. Mun menoista aika suuri osa menee kahviloihin ja kirppareille. Eipä mene enää. Kaiken järjen mukaan, mun rahatilanteen pitäisi siis kohentua, kunhan vain PYSYN terveenä ja työkykyisenä. Ja minähän pysyn. 

Tässä porukka (minä) ehtinyt angstata sitä ettei kuukauteen ole koulua ja ollaan vain kotona. Nyt mä en oikeasti uskalla edes miettiä, mitä tarkoittaa, että koulua ei ole koko keväänä ja porukka on kotona KOKO ajan. Perhe on mulle hirmu rakas ja etenkin näinä aikoina olen tajunnut kuin hyviä poikia ja ihmisiä ne on. Ne hoitaa asialliset hommat mallikkaasti ja ilman eri rutinoita. Ovat luotettavia. Ja suloisia.  Mutta oikeasti, koko ajan kotona, ilman sosiaalista elämää kellään. Apua!!!

Suurin jännitys kohdistuu kyllä siihen, että kuin kestän, että mies on kotona aina. Kun aiemmin se oli hyvin hyvin paljon pelaamassa bilistä ja nythän siihen tulee stoppi. Mä en vaan ole ihminen, joka haluaa olla miehensä kanssa koko ajan. Siis oikeasti! En ole nyt, enkä ole ollut koskaan. Huuh! 

Kaikkien kotona oloon, kun lisää sen, että mun työ on pienten lasten kanssa kotona oloa... :D

Mut ei pitänyt marista, vaan iloita siitä ettei raha hupene turhaan. 

Eilen bonustytär selaili mun keittokirjoja ja ihastui Halparuokakirjaan. Nyt aiomme tehdä sit ruokia siitä PLUS tehdä jälkkäreitä. Because we can. Yritä tässä paino sit pitää alhaalla :D
Eilen neitonen teki sairaan hyvää suklaamoussea ja marenkeja pellillisen. Perustiistai!

Tänään ruokana kasvis-vuohenjuustopastaa ja ehkä rocky roadeja. 
Huomenna the avokadopastaa. 
Mikäs täällä ollessa. 

Nyt joudun antamaan koneen pikkukoululaisen käyttöön, koska etäkoulu. 

Voikaa hyvin!


Ei kommentteja: