Mitä teillä on aina kaapissa?

Piti tämäkin päivä nähdä. Aamulla jo aloitin puuskailun. Eteisen lipastojen laatikoita setvin ja karsin. Sain aikaiseksi paljon. Yhden lipaston päällys on yleensä VUORI, mutta niin vain sain senkin tyhjennettyä. (Nyt näyttää itseasiassa lähes alastomalta.)
 Kohta saatan  muuttua vie mennessäs, tuo tullessas ihmiseksi, jos en varo.

Lounaalla tein poikkeusvalinnan ja syötiin bataattiranskalaisia ja lankkuperunoita kanan kanssa. Pakastimessa oli kolme vajaata pussia, joista halusin eroon. Huomaatteko, mä konmaritan pakastintakin. Tein myös minikarjalanpiirakoita, koska niitäkin oli vajaa pussi. Noin vaan pakastin siistiytyi.

Tästä pääsen angstiin aiheena tylsä ja muutenkin mielikuvitukseton jää-ja ruokakaappi. Instassa osui silmään Eeva Kolun vastaus Hanna G:n kysymykseen "Mitä aina kaapissa?)
Eevalla on mantelimaitoa, luomukananmunia (mulla ei ikinä), luomu aamiaispekonia, fenkoli (miten jollain voi olla aina fenkoli kaapissa), parsakaalisilmusalaattia, chian siemeniä, juustokuminaa, savuparikajauhetta, pakastimessa giniä ja jääkaapissa skumppaa.

Siis niin epää.

Mulla on aina TAVALLISTA maitoa, kananmunia (halpoja), kirsikkatomaatteja, jääsalaattia, kurkkua, suolaa, mustapippuria, oliiviöljyä, goudaviipaleita, pikakahvia, makeutusainetta, kanan sisäfileitä jotakuinkin aina. Siinä se.
Jos ihan villi olen, niin on marinoitua fetaa ( anteeksi salaattijuustoa) ja halloumia. Okei, lehtikaalia ja suippoparikaakin on melkein aina. Huuh!
 Niin ja makaronia ja nuudeleita.

Niin, siinä se.

Mä haluan muuttua naiseksi, jolla on aina jotain kiinnostavaa tarjottavaa, kun kuka tahansa, milloin tahansa astuu sisään. Niin ja tietty joku pullo kaapissa ja pakkasessa. Pyöräyttelen Collinseja ja margaritoja ohikulkeissani ja tietty mun pähkinät ja mantelit on aina itse paahdettuja ja maustettuja ja kas, haluatteko hummusta ja aurinkokuivatuista tomaateista tehtyä tahnaa ja kenties dipata sitä juuri leipomani patongin kanssa? Ai ei, olet keliaakikko. No ei hätää, tässä valikoima juustoja ja viikunahilloa näiden pähkinöiden kera.

Ehkä mä teen uuden kauppareissun. ( Niin tämäkin vielä, olin niin puuskani vallassa, kun mies nousi klo 9.00, että en vaan kestänyt katsoa kahvin juontia, vaan ryntäsin kauppaan ennen miehen töihin viemistä, enkä vasta sen viemisen jälkeen,  niin kuin yleensä.)