En laskeudu vielä talviunille

Heti kärkeen on pakko nauraa eilistä Ensitreffit alttarille jaksoa. Tää sairaanhoitaja mimmi, joka niin halusi parisuhdetta ITKI sitä, ettei ole vapaa-aikaa eikä aikaa nähdä ystäviä ja perhettä ja kyynel kun aviomies vie aikaa, eikä hällä oo omaa rauhaa. Jotakuinkin näin.
Kyllä, alle kahden viikon jälkeen jo ahistaa "tilanpuute".
Teini katsoi tätä mun kanssa ja hekotteli.

Mut hei, mä osaan eläytyä kuitenkin.

Aiemman postauksen kommenttiosastolla oli hyviä vastauksia romanttisesta dinneristä. Mua kosketti Rva Kepposen miehen tapa silittää kättä "jos on romanttinen fiilis". :)
 Mutta joo, mä kannatan kaikkea romanttista yrittämistä, mutta mulle romanttinen dinneri edustaa vappua ja uutta vuotta. Eli on PAKKO olla kivaa, joten usein ei ole. Huonoimmat illat mulla yleensä on pakkojuhlissa.
 Mulle romanttisinta on joku perusmaanantai, kun saunotaan kahden ja jutellaan. Saunan jälkeen syödään jotain hyvää (kanasalaattia) ja katsotaan tyytyväisinä telkkaria yhdessä. Sellaisissa hetkissä on tarvittavaa rentoutta.
Tämän kaiken pilaa ajatus "nyt on pakko olla ihanaa, kun vihdoin olemme kahden".

Kyllä tähän viikkoon muutakin mahtuu kuin parisuhdepohdintoja.
Kaivoin itsestäni viikon tauon jälkeen vesijuoksijan. Aamulla säntäsin vesijuoksemaan jo ennen yhdeksää.
Tulin himaan ja vein miehen töihin, kävin kotona syömässä ja lähdin ex tempore Korson aseman puotiin ja kahvila Unelmaan Hennan kanssa höpisemään. Siinä on nainen, joka osaa sisustaa kodin ja kahvilan niin, että kotona olen into pinkeänä ja lannistuneena. :D Samaan aikaan!

Iltapäivällä ehdin vielä kahvittelemaan toiselle ystävälle, joten päivähän oli täydellinen.

Tänään ohjelmassa vesijuoksua TAAS ja käynti kampaajalla. Ihan supermahtavaa. Musta tulee taas ihminen.

Olen myös yrittänyt kaivaa tyyliä esiin, koska Sutkautus-Taru haluaa esitellä minut tyylilyylinä. Ah tuska. Joudun luopumaan trikoista ja huppareista selvästikin toviksi.

Luin taas eileb inspiroivan jutun vuoden ostolakosta. Vaatteiden ostolakosta. Mua houkuttais se ajatus taas, koska onhan mulla kaapit täynnä vaatteita. Joka kokoa! Hyvin varmaan pärjäisin.
Pitäisi kaivaa motivaatio esiin.
Motia toki tuo kahden pojan lisenssi ja harrastusmaksut mm. Karmeita summia. Kyynel.

Iloa torstaihin!