keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Uusinta

Luin vanhoja postauksia.
Laitan tämän uudestaan, koska ystäväni tarvitsee tsemppausta ja lopussa on "viisaus", joka minua itseäni auttaa. Välillä.

MIkään ei ole pysyvää

Eilen koin huippuhetken. Kävin hyvin nuorekkaassa vaatekaupassa hiplailemassa vaatteita. Katselin yhden rekin vaatteita, kun myyjä kysyi hämmentyneenä ett minkä kokoisia vaatteita sä yleensä käytät. "Noi vaatteet tossa on isoja kokoja. koot alkaa neljäkakkosesta". Lähes tirskuen hypähtelin pois sanoen et ehken sit ole niin iso.
Juu ei, en ole hoikka edelleenkään, mutta ilmeisesti eka ajatus musta ei ole. et meepäs tonne very big is very fat-osastolle.

Mitä olen viime ajat tehnyt. No ylläri pylläri. Lähinnä kävellyt yksin tai kaverin kanssa tai koiran kanssa. Edelleen näen ystäviäni. Iltaisin katson Greyn anatomiaa.
Eilen kävin äippälomalla olevalla kollegalla, toisen kaverin kanssa pitkällä lenkillä ja illaksi sain kaverin kahden poikansa kanssa kylään.  Ruokapöydässä taas kahdeksan tyyppiä. Parasta tuollainen!

Viime perjantaina vietin saunailtaa siskon kanssa. Oltiin hysteerisen hyvällä tuulella. Tanssittiin siskon keittiössä jo 16.30 alkaen. Pompittiin kädet korkealla ja hengästyttiin.
 Meidän paras tanssibiisi oli Antti Tuiskun Peto on irti!!! Ensin vihasin sitä, mutta nyt niin rakastan.
Ajoittain kesken pomppimisen sanoin "ainiin, olen 44-vuotias" ja jatkoin hyppimistä.

Mussa on joku hämärä nuorekkuuspuuska menossa. Lapsettaa ihan kauheasti.

Tänään olen hieman sateen lannistama. Yritin olla reipas ja sadevaatteissa lenkittää koiraa. Kymmenen minuuttia riitti.  Mieluummin juon kahvia lämpimässä ja luen lehtiä. En ole edes sänkyä tainnut vielä pedata ja eihän se enää edes kannata, tähän aikaan.

Huomenna on vapppuaatto. Menen junnun kanssa kaverille kemuihin. Menen autolla, olen hillitysti ja ajoissa kotiin. Isommat pojat on kotona ja tekevät itse pitsaa. Mies on vaihteeksi ulkoisilla mailla.
Viikonloppuna varmaankin taas kävelen, Hyvässä lykyssä laihdutan.

Elämä on parasta aikaa!

Vaikka muistaa, että loppuvuodesta ajoittain haikailin sillankaiteeseen ajamisesta, kun oli elämä niin perseestä. (sorry) Tänään juuri ystävää kannustin sanomalla "syksyn fiilis meni ohi, tämä hyvä fiiliskin menee ohi, tulee uusi tunnetila joka sekin menee ohi". Eli kyllä, fiilis ja tilanteet vaihtelee, mikään ei ole pysyvää.

2 kommenttia:

Taru kirjoitti...

"Tänään juuri ystävää kannustin sanomalla "syksyn fiilis meni ohi, tämä hyvä fiiliskin menee ohi, tulee uusi tunnetila joka sekin menee ohi". Eli kyllä, fiilis ja tilanteet vaihtelee, mikään ei ole pysyvää."

Osui ja upposi.

P kirjoitti...

Upposi minne pitikin :)

Tätä mä hoen itselleni välillä ja kyllä, totta se on