torstai 8. toukokuuta 2014

Kolme kiloa laihempi

Meillä on isoilla pojilla uusi innostus. Toivon siitä pitkäikäistä. Ne luki Hellapoliisin lastenkeittokirjaa ja etsi reseptejä. Ne haluaa kokata. Eilen esikoinen teki kirjasta Pekonipastan ja köyhät ritarit. Tänään keskimmäinen aikoo tehdä pasta bolognesen ja uunibanaaneja. Heppu oli kyllä aamulla tosi pahalla tuulella ja oli sitä mieltä, että ihan tyhmä idea kokata ja miksi muka haluaisi. Ehkä se iltapäivällä on taas eri mieltä.

Eilen meillä oli esikoisen uusi kaveri kylässä ja se oli ihan että WHAT kun kuuli et esikko  aikoo tehdä ruoan. "Miksi sä teet? Saatko sä tehdä? Osaatko sä tehdä? Mä en saa, olen vaan munakkaan paistanut". Jotenkin siitä tuli hyvä mieli. Mun poika saa ja mun poika haluaa.

Olin kyllä hieman huono äiti. Lapsi tekee ruokaa ja mä en syö. Onneksi poika tietää että olen tälla kuurilla, taas, ja lupasi tehdä uudestaan noita ruokia, kun mäkin saan taas syödä. Sunnuntaina aion poiketa kuurista ja syödä kaikkea mitä pojat mulle leipoo ja laittaa. Eli kauheasti kaikkea. Odotan vesi kielellä.

Kuuri on ollut taas hämmästyttävän tehokas. On jännää miten tällä laihtuu, vaikka pudotettavaa paljon vähemmän kuin ekalla kerralla. En olisi uskonut.
Tänään mä saavutin sen painon, mistä olen koko ikäni haaveillut. Olen aina ajatellut, että tämä paino olis ok, ja se riittäis. Nyt kun olen täällä, niin mietin et josko pikkasen vielä. Eli musta on tullut juuri se nainen, joka on mua aina ärsyttänyt. Nainen, joka haluaa pudottaa kolme kiloa. Kun koko ikänsä on ollut se, joka haluaa pudottaa 20 kiloa, niin ei vaan voinut tajuta kolmen kilon haavetta. Et eihän se edes näy missään. Pilkka osui omaan nilkkaan, jos vielä kolme.
Pakkomielle se ei ole. Olen ihan tyytyväinen näinkin. Kun haen ne 30 tuuman Espritin farkut postista, saatan olla eri mieltä. Yhtään en tiedä onko se realistinen haave. Niihin mahtuminen. Kohta tiedän.

Mutta silti olen hieman että Vau. I did it!

3 kommenttia:

Sari kirjoitti...

Onnittelut saavutuksesta!
Ja aivan upeaa, että poikasi ovat innostuneet ruoanlaitosta. Minäkin olen hankkinut aikoinaan pojille keittokirjoja ja yrittänyt innostaa, mutta ei oikein meillä ole iskenyt tulta. Vaikka isä laittaa aina ruoan, joten siitäkään ei pitäisi olla kiinni, että ovat naisten hommia. Ehkä innostuvat joskus!
Mukavaa äitienpäiväviikonloppua!

Rva Kepponen kirjoitti...

Onnittelut!

Meillä esikoinen tykkää leipoa kovasti. Joskus laittaa spagettia ja jauhelihakastiketta. Pitäisi varmaan hankkia meillekin tuo hellapoliisin lastenkeittokirja, jotta saisimme muitakin ruokia :)

Taru kirjoitti...

Tottakai se olet että WAU....eikä mitään hieman. Elämässä pitää tuulettaa kun tuulettamisen aihetta!! Jihuu!
Ja sulla on IHANAT pojat. SUpertyyppejä kuten äitinsä.