tiistai 17. syyskuuta 2013

Change

Se on siis mahdollista. Elämän muuttuminen ja helpottuminen. Ette ikinä arvaa mitä meillä on tapahtunut. Esikoinen kokosi eilen illalla mun ystävän kanssa Ikean kirjoituspöydän. Tänään se kokos toisen samanlaisen oman ystävänsä kanssa kahdestaan. Siis Ikean kirjoituspöydän! Sellaisen, jonka kokoamisessa miehellä palaa päreet ja jonka ohjeet saa mut kyyneliin.

Sellainenkin tapahtuma oli eilen, et nukkumaanmenoaikaan keskimmäinen tuli junnun huoneeseen tappelemaan legoukon omistajuudesta. Mä poltin päreeni kokonaan, koska kirkuvaa junnua on hieman vaikea saada nukkumaan. Mutta ihme tapahtui. Keskimmäinen lepytti junnun, lepytti, ja palautti legonkin. Keskimmäinen on viime aikoina ollut lähes tunnistamaton. Se sovittelee ja puhuu rauhallisesti, rauhoittelee
 mua ja on muutenkin ihan käsittämättömän mahtava.
Junnu sen sijaan tappelee mun kanssa melkein joka aamu. Tänäänkin saatiin taksia ootellessa sota aikaan ja olin niin poikki, että yksi eskariäiti halas mua. En kuulemma ole yksin näiden sotien kanssa.
 Meinas kuitenkin olla huonoin mahdollinen päivä kestitä sosiaalityöntekijöitä tänään. Pelkäsin etukäteen et purskahdan kahvipöydässä itkuun jos ne kysyy mun vointia. Ei ne kysyneet. Mut kerroin silti. En vaan ikinä osaa olla hiljaa.
Mistä tuli mieleen. Edellinen postaus aiheutti ihmisissä huolta. Ei hätää. Se oli se Pms. Mutta mistä sen olis voinut taas arvata? Paitsi siitä, et mä mesoan ja itken näemmä vain silloin. (perhe voi olla eri mieltä siitä mesoamisesta)

Kaverille yhtenä päivänä kaiholla muistelin sitä, kuinka yhdessä asumisen alkuaikoina olin ekstaasissa kun pesin miehen pyykkejä. Olin et iih, sen paita, mä ripustan sen paitaa. Harmittelin sitä, et ei se enää ole sama. Mutta yritän palauttaa tunnetta mieleeni. Eilenkin miehelle sanoin puhelimessa et täällä mä onnellisena pesen sun vaatteita. Ihanaa.
Ei se kyllä ihan samalta silti tunnu, vaikka kuinka yritän keskittyä.

1 kommentti:

Elisa kirjoitti...

Mahtavaa kuulla, että olet täysissä sielun ja ruumiin voimissa! Huh!

Ja toi muutos kuullostaa mahtavalta.

t. Sanelma mummisi