tiistai 16. heinäkuuta 2013

Ex tempore

Onko mikään hauskempaa kuin spontaanius? Olin jo unohtanut kokonaan millaista se on.
 Eilen menin syömään Ihanan Elisan kanssa. Syötiin ja juotiin. Kaadoin lasin skumppaa.
Mentiin shoppailemaan. Mentiin baariin neuvoa antavalle. Lähdettiin jälleen shoppaileen. Elisa huomasi lähtiessä et pullon viiniä olisi saanut samaan hintaan kuin edeltävät kaksi lasia. Pakkohan se oli tulla kenkäostosten jälkeen juomaan sitten se halpa pullo.
 Koop Arponen esiintyi. Se hymyili mulle. Jota hehkutin. Elisa käski kirjoittaa Demi-lehteen.

Puhuttiin ja naurettiin ja puhuttiin lisää. Hämmästeltiin, et tunnetaan toisemme läpikotaisin vaikka tavattiin vasta toista kertaa.

Ajantaju katosi kokonaan ja juuri ja juuri ehdin viimeiseen junaan. Sänky tuntui  pyörivän kun menin nukkumaan.

Aamulla 9.30 mulla on talossa jo kuusi lasta. Tuhkimon elämä palasi ennalleen. Arki alkoi. Iloinen sellainen.


.


4 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

Mietin pitkään, mitä tähän kirjoittaisin. Sitten ymmärsin, että sillä mitä kirjoitan, ei ole niin väliä. Kiitos muru, oli ihana & säkenöivä ilta.

Ps ja kiva, että vihdoin selvisi sun oikea horoskooppimerkki ;)!

Pohdiskelija kirjoitti...

Olipas jänskä ja hauska lukea samasta illasta kahdelta eri kantilta :) Elisan luota tänne tupsahdin... Ja jään lukijaksi, juttusi vaikuttaa ihanan kaheleilta ;-D

P kirjoitti...

Ihanan kaheli kuulostaa hyvältä kohetöiasuudelta. Kiitos :)

Mä olen lukenut sua kauan jo :)

Pohdiskelija kirjoitti...

Niin....mä mietinkin eilen, että ootko se sama Pinkki, kun joskus....?