sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Uusi tapa olla ärsyttävä

Mä olen nuivuudestani huolimatta välillä hieman euforinen. Ilmenee hämäränä käytöksenä. Mun uusi vakiokysymys  ihmisille on "haluatko katsoa mun sivuprofiilia"? Mä olen hieman pollea "litteästä" vatsastani. Kukaan ei ole vielä tirvassut mua, mutta lienee ajan kysymys. Yritän kuvitella vastaavaa tapaa elämäntapa-hoikilta. Menis kysymään pulskilta läheisiltään, et olenko vähän hoikka.
Mietin myös sitä, tekisinkö samaa silikonioperaation jälkeen. "Haluatko nähdä hienot tissini". Olen kyllä keskellä ostoskeskusta esitellyt kaverille avoimesta kaula-aukosta tosi ryppyistä rintaa. Siis sitä yläosaa.... Se oli aika joskus imetyksen loppupuolella, kun nämä ulokkeet oli hieman arkista kamaa. Mutta ei ole täyspäistä tuokaan.

Mutta littanuutta ilmassa.

Eilen illalla rakas kuopukseni sai oksutaudin. Otin sen mun viereen sohvalle nukkumaan ämpärin kanssa, et sain hoivata ja katso leffaa samaan aikaan. Poika nukku hetken ja heräs värillä oksentamaan. Multa se kysyi näreissään enkö yhtään ole hänestä huolissani. Närkästyi entisestään, kun vastasin et en ole. Liittyköhän se epäily siihen, et söin samalla juustonaksuja ja join siideriä kun hän laattas. ( Jaa et hieman arkista tuo oksentaminenkin on nykyään, kun ei edes oma ruokahalu katoa.)
 Join muuten vajaan yhden siiderin ja söin vajaan pussin niitä naksuja. Ei tässä repsahdettu olla sentään.

Illan leffana katselin eilen Holidaytä. Uskottava leffa, jossa se Titanic-Katekin on niin ressu, ettei kukaan häntä rakasta.
No anyway, leffassa oli taas tämä mun suosikki-inhokki kohtaus, jossa pari ihastuu toisiinsa ja ne vaan puhuu  ja puhuu, taukoamatta, MUTTA leffassa siitä ei näytetä sanaakaan. Musiikki vaan soi. Miehillä ja naisilla ei ole keskenään puhuttavaa. Piste.
(Mä kyllä muistan puhuneeni mieheni kanssa tunteja joka päivä puhelimessa ekat kuukaudet. Mistä lie? Ekassa puhelussa kerroin kyllä jotain niinkin häikäisevää, et meidän suvussa oli ennen, avioliiton kautta HUOM, mies, jolla oli läheinen suhde lehmien kanssa)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

2 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

Mä olen alkanut kans miettiä, että onko miehellä ja naisella puhuttavaa tai siis yhteisiä innostuksen aiheita? Pitäisi tietty olla - mutta mitä jos toinen jorisee 10 min puhelusta omiaan - ja toista ei kiinnosta pätkääkään? Oot vaan et: "tosi kiva juttu" tai "ai niinkö?" tai "kuinka yllättävää".

:) En näin meillä. Needless to say, meidän alkuhuuma on ohi.

Rva Kepponen kirjoitti...

Nyt alkaa olla aika vaatia todistusaineistoa siitä litteästä mahasta. Kuvaa jakoon, jotta voin huokailla kateellisena :)