sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Uusi tyyli koetuksella

Hurjan rohkeasti testasin uutta tyyliäni tänään esikoisen synttäreillä. Olettavasti kaikki sitä tyyliä vihaa, koska hienotunteisesti olevat hiljaa. Leikkivät etteivät huomaakaan. Juu, on mulla IHAN liian paksut jalat, mutta en VÄLITÄ. Koska olen uusi minä.
Aika outo uusi minä kyllä. En siis keksi puhuttavaa, enkä kirjoitettavaa ja mieluiten vain nukkuisin. Eilen mies ja isot pojat tuli kotiin puoli yhdeksän aikaan ja meni saunaan. Mä menin nukkumaan. Mies kävi huolissaan kysymässä mikä vialla, mitä on tapahtunut. Mä sanoin vaan ettei huvita valvoa. Niin!
 Olen nyt suht varma mikä vaivaa. Mun patjat on aivan liian pehmeät ja olen kärsinyt sairaista selkäkivuista tasan kolme viikkoa. Nukkuminen hankalaa ja asennon vaihtaminen mahdotonta. Mun vatsalihaksiakin särkee kun joudun niitä jännittämään unissani. On siis aika vaihtaa sänkyä. Ennen sitä kokeilen kikkakakkosta ja menen nukkumaan keskimmäisen sänkyyn ja se tulee miljoonan pehmonsa kanssa mun sänkyyn. Joudun maksamaan vuokraa :)

Joulustressiä en ole hankkinut, eniten stressasin esikon juhlia ja sen jälkeen joulu ei ole mitään. Jokunen lahja hankkimatta ja ruoat, mutta eiköhän se tästä. Mieskin on poissa koko tulevan viikon et sillä sitten mennään...

Tulevalta viikolta odotan seesteistä mieltä, tervettä selkää ja pilates dvd:n kaivamista naftaliinista.



Noista paksuista jaloista ja "ylikiloista" vielä. Jossain määrin nolotti tällä viikolla. Yksi uusi/vanha kaveri kävi mun luona lounaalla tällä viikolla. Kaveri yhtäkkiä hyvin spontaanisti totesi, et "ai sulla kertyy lantioon kiloja, olet ylhäältä niin pieni, et kuvissa näytät aina tosi pieneltä". Siitä sitten jotain höpisin liiasta painosta ja toinen siihen et "ehkä sulla ei ole hätäpäivää, hänen rinnallaan". Kaveri on todella ylipainoinen. Noin 130 kiloinen, mutta kuitenkin hyvän näköinen, tyylikäs, kivat vaatteet ja erityinen plussa se, et kantaa itsensä todella hyvin. Niin, suhteellinen asia se ylipaino tosiaan on...On hieman koomista puhua kymmestä ylikilosta viidenkymmenen rinnalla...
 Tajusin vasta myöhemmin, et mulla on lihavan ihmisen identiteetti. Mä olen aina pitänyt itseäni jättiläisenä. En rumana, mutta jättiläisenä. Nykyisin olen ehkä eniten sinut itseni kanssa. (ja olenhan mä onneksi kymmenisen kiloa kevyempi kuin ennen vanhaan)

Kauhea selostus ihan vaan siksi, kun laitan kuvani tänne :)

6 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Uulalaa, upea tyyli! Ihanan värikäs ja pirteä :) Me likes! Mulle tuli heti sellainen olo, että mäkin haluun.

Tuo identiteettijuttu on jännä. Mulla taas on aina ollut ujon ja sulkeutuneen nyhverön identiteetti, ja sen takia olen ihan itse sulkenut itseltäni tiettyjä ovia. Hölmöä. Mutta oppia ikä kaikki.

Jenny B-H kirjoitti...

Hieno sun uus tyyli!
Ja nyt heivaat sen lihavan ihmisen identiteetin harteiltasi!
Kyllä ne lähtee, kun aika on. Ja sitä paitsi sähän liikut ja teet asioita sen eteen.

Anonyymi kirjoitti...

Mekko on just sun tyylinen ja nätti. Sukat ja helmet sopii siihen. Älä kiloja murehdi, et ole paksu.

terkuin pullero

Taru kirjoitti...

Ihan mahtavat räväkät sukkikset ja tyyli. Way to go girl! Mulla on sellaiset neon pinkit sukkikset, uskaltaisiko räväyttää niillä?

Mä komppaan Tuulaa, mulla on kiltin ujon tytön identiteetti, josta yritän pyristella näin kohta 40 vuotiaana. Mutta näin sen historia on kuulunut mennä, ei voip mittään.

Pusut ja halit!

Tessi kirjoitti...

Oot tosi tyylikäs! Hieno yhdistelmä ja värit sopivat sinulle tosi hyvin. Anna mennä vaan :)

Tessi

Leonida kirjoitti...

Tosi kivan näköinen uusi tyyli!

Ja ihan turhaan kannat ison ihmisen identiteettiä...

Iloista joulua!