Vaatehuonepostaus ja viisikymppiset

Olen täällä. Olen, koska vihdoin on asiaa. 

Kuten tiedätte, olen kärvistelly vaate ja vaatehuoneongelmissa.

Eilen tehopakkausystäväni tuli kylään mukanaan 50 oikeaoppista henkaria. Käytiin kaikki vaatteet läpi ja ripustettiin henkareille. Vaatehuoneen jokainen tavara laitettiin nimikoituun laatikkoon (kyllä, nuo valkoiset laatikotkin ilmestyi henkarien mukana) Lopputuloksena pois lähti jätesäkillinen tavaraa kierrätykseen, puol säkkiä roskiin ja puol säkkiä ystävälle. Voitteko ymmärtää?

Mutta ei tässä kaikki. Lähdin illalla hakemaan hoitomuksua kotilomalta ja kotimatkalla pysähdyin ostamaan juustonaksupussin ja yhden siiderin. Ajattelin viettää itseni kanssa laatuaikaillan! Tulin kotiin ja yhtäkkiä raikasikin onnittelut. Viisi mun ystävää oli olkkarissa ja ilmoitti, että nyt juhlitaan mun viisikymppisiä. Olin ihan äimänä ja piipitin, ettei mulla ole edes tarjottavaa. Ystävät nauroi, että toki he olivat tuoneet tullessaan. Pöydässä olikin ihanaa salaattia, briepiirakkaa ja huikea kakku. Ja toki skumppaa!

Innoissani kysyin tyhmänä heti, että onko ne nähneet mun vaatehuoneen. Kyllä, olivat. Se vaatehuoneproggis oli mun synttärilahja heiltä. Huoneen kruunas, nuo terrakotan väriset samettiset laatikot, joissa oli jo mun alusvaatteet ja sukat järjestettynä. 

Mä en voi tajuta!

Mun ystävät on ihania ja ihmeellisiä! Kaikki kutsutut ei olleet paikalla, mm. Neiti Sutkautus-Taru. Olin tosi liikuttunut, että tää naislauma oli mesettänyt viikkoja keskenään (ja eivät kaikki edes tunne toisiaan) ja punoneet juonia ja suunnitelmia. 

Nyt olen loputtoman onnellinen ja kiitollinen.

Mun syksy on ollut väsyttävä ja paska ja kaikki kiva on koko ajan peruuntunut. Tämä korvas kyllä kaiken kärsimyksen!

jk. Laatikoita on tulossa lisää ja saan nuo muovihärpäkkeet pois silmistä. Ylähyllyn legolaatikoillekin aion kyllä keksiä muun paikan. POIS mun buduaarista.