Iski joku flunssatyyppinen enkä saanut unta. Vielä kahdelta katselin kelloa ahdistuneena. Ja tadaa, kuin salama kirkkaalta taivaalta iski päähäni fakta, että vuoden kuluttua lapsilisiä alkaa kadota. Ja hetikohta elareita. Ihan ihan kohta mun tulot putoaa 600 eurolla kuussa. Siis anteeksi, millä mjn kuuluis lapseni elättää? Asumiskulujen plus sähkön ja vakuutusten jälkeen mulle jää n 700e käteen. Sillä siis vaatetan ja ruokin lapseni ja itseni.
Ehkä kolmen vuoden kuluttua myyn siis kodin ja etsin jonkun vuokrakolmion ja siitä etiäpäin en enää ikinä tee mitään. Olen kotona leipomassa sämpylöitä ja hauduttamassa puuroa.
En saa joutua paniikkiin, mutta vähän jouduin jo. Asioilla on taipumus järjestyä jne.
Olin eilen juuri soittanut verovirastoon ja laskenut uuden veroprossan. Jää n 80e enemmän käteen. Olin mahtipontisesti sanonut laittavani sen rahan säästöön. Viime yön jälkeen tajuan et säästöön on laitettava 280e kuussa, koska pitää harjoitella kituuttamista.
Hyvästi lahjat, matkat, (viini) ja rentous. Tervetuloa ankea elämä!
Huomaatteko, olen älyttömän positiivinen? Mies hellästi todennut et olen negistelijä.
Huokaan raskaasti.
Mut joulu oli kiva. Vika runsas ja hauska joulu.
Aaattona puuroiltiin mun vanhemmilla. Taas pojat totes että se yhteispuuroilu on joulun paras juttu. Ilman sitä ei joulu ole joulu. Kaksi vuotta sitten vanhemmat oli joulun reissussa ja pojat itki, koska puurolounas suvun kanssa puuttui.
Kotiin tultiin iltapäivällä, hain ystävän meille ja alettiin valmistella päivällistä. Kinkku vietiin naapurin uuniin lämpiämään. Viideltä tuli naapuri ja kinkku ja käytiin pöytään.
Meillä oli älyttömän hauskaa. Ruoka oli hyvääja jutut lennokkaita.
Lahjuksia saatiin runsaasti. Kirjoja ja suklaata ja kynsilakkaa ja pantterikynsiviila ja ja...
Naapurin mies sai vedet silmiin, kun sai meiltä sen survival-kassin ruokineen ja hyödykkeineen.
Ilta kympiltä kaverin tindertreffi tuli käymään ja sitten naapurin kaveripariskunta (munkin kavereita toki). Ystävä ja tinder läks kotiinsa hetikohta mut sitten yhtäkkiä ovelle pölähti mun entiset naapurit ja tulevat seinänaapurit. Joka siis yksi ainoa pariskunta. Toki.
Viini virtas ja nauru raikas ja pojatkaan ei olleet osattomia, koska istuivat meidän seurassa lähes koko ajan. Pelattiin Trivialia jne.
Ihan hirmu hauskaa siis.
Toi on se elämä, mitä haluan elää.
Yritän nyt keskittyä iloisiin muistoihin, enkä märehtiä tulevaisuuden köyhyyttä. Ehkä mä silloin olen rikastunut jollain tavalla. Ehkä mulla on kaksi työtä tai jotain. Buahahhaha.
Jk. Mihin se 280 e kuussa pitää sijoittaa, että elän sillä sitten kolmen vuoden kuluttua?
6 kommenttia:
Sulla on muru perhe ja poikaystävä. Työ. Asiat oikein OK. Nähdään taikoja tms...Muisk!!
tänä keväänä lähtee jo toinen lapslisä; mulle jää enää yksi lapsukainen (ja kaksi muuta elättiä) *huoks*
niin komppaan taloudellispaniikkia!
Ihana joulu teillä kumminkin.
Lapsilisä loppuu juuri silloin kun lapsi on kalleimmillaan. Tuossa voisi olla joku sellainen, että välillä 8-10 pidetään tauko lapsilisän maksamisessa ja sitten maksetaan 17-19.
Asioilla on tapana järjestyä. Varmaan kuitenkin lasten isä haluaa osallistua luonasi asuvien, koulua käyvien lasten kuluihin vaikka he täysi-ikäiseksi ehtivätkin?
Ihanan kuuloinen joulu teillä :)
Tsemppiä! Multakin kolmesta lapsesta lähti kaksosilta lisät pois jo vähän aikaa sitten. Ja kyllä, kyllä se pisti miettimään koska juurikinhan nuo teinit sitä rahaa tarvitsevat. (Lukiokirjat, autokoulut, kaverit, harrastukset yms. yms.) Tsemppiä, kyllä kaikki järjestyy ja sulla on kuitenkin ihana elämä <3
Taru. Perhe ja mies ei auta kaikkiin murheisiin. Ehkä ne jopa lisää niitä.buahha.
Marika. Pitää perustaa lapsilisättömien vertaistuki yäk en syö ryhmä
Rva kepponen. Sun lapsilisä idis on hyvä. Vaikka sekin kirpaisisi. Ja juu. Lasten isä toki osallistuu kuluihin mutta ei ns elätä niitä mun luona. Karseeta. Sais elättää. Heh.
Marja, miten kummassa tosta selviää oli ihana elämä tai ei. Huh! Kahdet yhtä aikaa. Kyynel.
Ajattelin että kaikesta selviää kunhan lapset ja itse ovat terveinä :)
Lähetä kommentti