maanantai 4. syyskuuta 2017

Ärsytyshermo

Vatsaa kalvava morkkis. Keskimmäinen kysy mitkä bileet meillä oli ollut. Kaverin vanhemmat oli herännyt meidän meluun. Hirveetä.
Istuttiin kolmeen asti terassilla. On puhuttu ja laulettu ja kitaraa soitettu yms. Voi kauhu.
Onkohan postilaatikosta uhkauskirjeitä?

Jotenkin nolottaa. Mut hei, meillä on elämä 😁 Muut vaan kadehtii. Joohan?

Viikonlopun jälkeen pitää tietysti ryhdistäytyä. Aamu alkoi smoothiella ja hirmu terveellinen on ollut päivä muutenkin. Tätä sitten repeatilla hamaan tulevaisuuteen. Lauantaina olen huolettoman oi, koska on siskon HÄÄT!!!! Näitä juhlia olen odottanut kauan. Vihdoin se tapahtuu.
Ah romantiikka rakkaus ja onni.

Naistenlehdestä luin juttua raivostuttavat imelästä parista. Merikapteenin vaimo nimisen blogin kirjoittajat. (Miksi pitää olla vaimo? Kalastajan tai kenen tahansa. Miksi? )
Joo heillä oli romanttinen alku ja ovat niin symbioosissa kun ovat yhdessä. Jos toinen menee kauppaan yksin, niin ikävä jo tulee. Siis please.
Kuulostahan tuo söpöltä, mutta ei ole mun haave kyllä yhtään. Eikä tämä ole edes kateutta. Mä en vaan ole symbioosi-ihminen. Ja mitä sitten kun toinen kaipaakin vähän enemmän tilaa? Kestääkö suhde?
Mut söpöyden söpöys. Vaimo lopetti duunin, et he voivat olla koko ajan yhdessä aina kun kapteeni on maissa. Eli viikkoja pyörii kotona itsekseen ja sit kun mies tulee, niin nyhjäävät kylki kyljessä. How  wonderful.
Kyynisenä sanon, et ovat vasta vuoden olleet yhdessä...
 En tiedä mihin ärsytyshermoon nää mua osuu ja miksi. Kun tunnen ihmisiä, jotka ovat niin tiiviisti yhdessä, eikä se yhtään hermostuta.

Hermostunut siksi, kun en aina itse jaksa olla toista huomioiva? Haluisin vaan möllöttää jossain yksin rauhassa ja olla piittaamatta mistään.

Hauska esimerkki. Mies pääsi ex tempore yhden bändin keikalle perjantaina. Kaverinsa soittaa siinä ja pyyteli paikalle. Mun ystävä lähti mukaan eli kuskiksi. Molemmat kyseli moneen kertaan onko on et he lähtee kahden. Olin et joo joo ja lähes työnsin ovesta ulos. Halusin katsoa telkkaria ja syödä karkkia yksin 😁
 Ei ollut mustasukkainen olo ollenkaan.

Mies oli kaveria tentannut aiheesta "millaisen miehen haluat löytää ja millaisen parisuhteen". Tinderöitsijäystävä sanoi ettei edes tiedä, mihin rakas terapeutti heti et Ahaa, se on syy. Jos ei tiedä mitä haluaa, sitä on vaikea saada.
 Tosta en ole varma. Mä en halunnut suhdetta ja sellaisessa olen. Hehhehe.

Päivän taloudellisvinkki :
Tee juhliin tortillajuttuja ihan liikaa, niin sitä riittää parille muullekin päivälle. Niin on halpaa ja helppoo.

4 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Heh, heh te pahennuksen herättäjät joiden juhlimisen takia koko lähitienoo kulkee väsyneenä ja pandan näköisenä :D :D En olisi tuosta huolissaan, jos sitä tapahtuu harvakseltaan.

Mä en ikinä haluaisin tuollaista symbioosielämää. Se olisi mulle suorastaan kauhistus, vaikka Hra Kepponen on hyvää seuraa. Haluan välillä olla yksin ja omien kavereiden kanssa.

Tuula kirjoitti...

Tuollainen symbioosielämä olisi ihan silkkaa horroria! Voi yrjö! Ja toinen yrjö näille milloin minkäkin vaimoille? Voi jumatsukka. Perustetaan vastalauseeksi blogeja niinkuin "Ei kenenkään ei mikään".

Mäkin muuten haaveilen yksinäisestä illasta sohvalla. Vain minä, telkkari ja karkkikippo = unelma <3

marikan polut kirjoitti...

mä luin saman jutun (ja tunnustan, silmäilin blogiakin)
Hammaspaikkoja viilteli, oli vähän turhan imelää. (mutta mä olenkin kyyninen keksiäkäinen eukko liian pitkässä parisuhteessa.)

Ootteko miettineet, mitkä vaimot on kiehtovia?
Näissä vaimoissa (kalastaja, palomies, merikapteeni) on kaikissa vesielementti: tekeekö veteys vaimoudesta jännittävämpää?
Olisiko esim. jätevesimiehen vaimolla blogikysyntää?
Vai onko noi sellaisia karuja karskeja miehiä?
Millaista olisi olla vaikka villahuovuttajan vaimo? Tai kuviokellujan vaimo?

(mitä nämä naiset tekevät feminismille, kysyn vaan? vaikka olenkin aika perinteisten arvojen kannattaja, niin jotain rajaa silti!)


Kysyin lehtorilta, josko perustaisin Lehtorin vaimo -blogin. Se arveli, että ei ole mediaseksikästä. Annoin eriävän mielipiteen, koska idolini on Ella-kirjasarjan opettajan vaimo.


P kirjoitti...

Kepponen, pahennuksen herättäjiäpä hyvinkin. Täytyy juhlia vähemmän ennenkuin tulee sanomista.
Tai laulaa sisätiloissa.

Tuula, hyvä nimi tuo Ei kenenkään ei mikään. Mä en oikeasti haluaisi määitellä itseäni jonkun kautta.
Vaikka olishan Psykoterapeutin avovaimo ihan ok :D

Marika, mä ajattelin et sä voisit olla ihan hyvä symbioosivaimo olematta ärsyttävä. Oikeasti aattelin et olisitte lähellä noita pupusia.

Mielenkiintoinen tuo vesiteoria. Luulen kyllä et noi on "seksikkäitä" ammatteja ja siksi ne vaimmot haluaa sen kertoa isoon ääneen.
Lehtorin vaimo olis ok ehkä.
Autoasentajan vaimo tai työttömän vaimo olis aika epäseksikäs titteli.