Siitä huolimatta intouduin ostamaan Happy plannerin. Kalenterin, jota itse askarrellaan. Pikkiriikkisiä numero- ja kuukausitarroja liimaillaan sivuille ja noin. Saa siis kalenterinsa aloittaa mistä kuukaudesta itse tahtoo.
Inspiroivia tarroja. Ihania värejä.
Ajatus oli, että kun on kaunis kalenteri, niin musta tulee luova. Ja tehokas.
Liimailen tyhjille sivuille inspiroivia kuvia hiuksista ja vaatteista ja ja...(häistä)
Erityisen tärkeää oli se, että kirjaan sinne ylös blogiajatukset. Se on jännä, että ideoita on, mutta ne unohtuu.
Nyt on unohtunut kalenterin hyötykäyttö.
Tänään kaivoin esiin kaikki tarpeet ja aloin näpertämään. Onhan se tosi kivaa puuhaa.
Plannerini ostin Korson aseman puodista eli täältä. Klik.
6 kommenttia:
Mä jo vakuutuin, että palaan bullet journalista takaisin tavalliseen kalenteriin. Mutta nyt vakuutuinkin siitä, että tarvitsenkin ehkä tuollaisen puolivalmiin plannerin! Onko tuossa niin kuin nuo päiväruudut valmiina? Sit vaan numerot sun piirrellään itse?
aika ihana!
Mä olen viettänyt muutaman illan piirtelemällä kalenteriini, sit hyydin taas.
Onneksi voi aina aloittaa uudestaan :)
Tuula, tää on ihana. Päiväruudut on valmiit ja sit vaan itse numeroi tarroin. Kiva kun saa aloittaa uuden kalenteri siis kun haluaa eikä tartte tammikuun alkuun oottaa.
Marika, aina voi aloittaa uudstaan. Tässäkin asiassa.
Oi melkein innostuin, mutta en sitten kuitenkaan.
t. antinäpertäjä
Vaikka olen askartelijaihminen, niin yhtään en ole lämmennyt tuolla kalenterinäpertelylle. Olen niin tottunut käyttämään sähköistä kalenteria tietokoneella ja kännykällä.
Taru, melkein muttet ihan :D
Tonne olisi kyllä kiva kerätä sun muotikoordinaattorivinkkejä!!!
Rva Kepponen, mä olen niin vanhanaikainen, etten yhtään kestä muita kuin paperikalentereita. Sä olet niin MODERNI!
Lähetä kommentti