sunnuntai 13. elokuuta 2017

Halolla päähän


Kävipä yhtenä myrskyisenä päivänä siten, että kuopus ja kaverinsa oli ulkona, kun myrsky nousi. Pojat pinkas juoksuun, mutta puusta katkes latva, joka putos poikien päälle.
Mä sain puhelun ambulanssista. Onneks oma poika puhui mun kanssa. 
Selvis lähennä säikähdyksellä, kolhu leukaan ja noin. Kaveri sen sijaan mursi lonkan ja jalkapöytä murskaantui.

Oli epäonnea, mutta rutkasti onnea matkassa.
Tänään valitettavasti jo kuopuksen kanssa otettu yhteen. Hällä on megamorkkis, kun vinkuuu pikkujuttuja vaikka ystävä sairaalassa viikkoja näillä näkymin.
Mulla morkkis kun jaksan riidellä. 

Mut jotakuinkin raskas vuorokausi takana sanoisin. 

Parempaa alkavaa viikkoa kaikille. Halataan läheisiä. 

5 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

No hui! Mitäpä tähän sanoisi - oli todellakin epäonnea, mutta myös rutkasti sitä onnea. Ehkäpä se lapsikin sitä pelkoaan ja pahaa oloaan kaverin tilanteesta ja koko tilanteesta purkaa kiukkuamalla. Tsemppiä sinne <3

Taru kirjoitti...

Onneksi oli enkeleitä matkassa. <3

Rva Kepponen kirjoitti...

Oi kauheeta! Tuossa oli jo ainekset suuronnettomuuteen. Onneksi henki säästyi. Onhan tuo varmasti traumaattinen kokemus.

marikan polut kirjoitti...

<3
ei ihme että tuommoisen jälkeen pitää kinata, säikähdystään se lapsi purkaa, testaa että onko olemassa, hengissä ja pysyvätkö rajat edelleen.

Onneksi ovat molemmat nassikat tallessa <3

Tuula / Oman katon alla kirjoitti...

Hui pelästys tuota juttua :( Samalla sekä hirveän huono että hyvä tuuri... Onneksi hengissä kumpikin, vaikka jonkinlainen shokki tuollaisesta varmaan tuleekin.
Tsemppiä ja haleja!! <3