Valtaosa mun aterioista on tällaisia. Plus smoothieita. Arvatkaa mitä? Mä en laihdu, mä lihon. Mä oon niin ahdistunut ja raivon vallassa, että oman elämäni lisäksi pilaan muidenkin, lue miehen, elämän.
Eilen teki mieli lähinnä itkeä. (mies ystävällisesti kysyi olenko ajatellut syödä mielialantasaajia)
Käytiin Itiksessä syömässä, söin salaattia vaikka himoitsin ranskalaisia.
Illalla en syönyt enää mitään vaikka oli nälkä. Vitutti!
Itiksessä sovitin ihanaa mekkoa. Näytin rumalta läskiltä. En voi mennä siskon häihin, koska en löydä vaatteita.
En voi käydä vaatekaupoissa, koska en mahdu mihinkään. ja näytän vanhalta rumalta läskiltä. Viimeksi tunsin itseni viehättäväksi viime kesänä.
Vaihdevuodet? Masennus? Perusvitutus? Kilpirauhanen? Vanhuus???
Jos ei käynyt selväksi, niin vihaan KAIKKEA. (terapeutti sanois tähän et Kiitti vaan. Eli täsmennyksenä sanon, etten häntäkään vihaa)
Terapeutti odottaa täpinöissään pääsiäisen Tallinnan matkaa. En voi sanoa etten mä odota. Ahistaa se kun ei voi syödä mitään ja pitää syödä kuitenkin. Shoppailukin on tärkeä osa matkaa, muttei mua voi päästää kauppaan itkemään.
Olisko mulla mitään hyvää sanottavaa? Ei kuulkaas ole.
6 kommenttia:
Onpa outoa, että tuollaisella ruokavaliolla vain lihoo. Todella outoa.
Minä ehkä suosittelisin sellaista, että otat vähän rennommin tuon laihtumisen suhteen. Keskityt siihen, että syöt tarpeeksi ja mahdollisimman terveellisesti ja sallit itsellesi jonkun mieliteon täyttämisen silloin tällöin. Jatkat liikuntaa.
Kaupoista löytyy vaatteita, muitakin kuin se mitä sovitit. Jos ei ole vaateteollisuuden keskivertomitoissa, niitä kivoja vaatteita joutuu hakemaan vähän enemmän.
Tsemppiä ja valoisampia päiviä.
No johan on ärsyttävää.. en ihmettele, että ottaa päähän. Mutta sanon silti: et oo vanha, etkä ruma, etkä läski!
Ootko varma, ettei sun elimistö ole pahemman kerran sekaisin ja säästöliekillä? Saatko riittävästi energiaa? Kun luulen, ettei aikuisen naisen elimistö oo tarkoitettu olemaan salaattiruokavaliolla pidemmän päälle... Jos pidempään meet pienillä salaateilla, etkä saa riittävästi energiaa, niin elimistö lyö säästöliekille ehkä pitkäaikaisestikin, eikä laihtumista silloin tapahdu - mutta kylläkin väsyt ja alkaa vituttaa. Ja jos alatkin syödä enemmän, vaikka vaan kerran-pari viikossa, niin elimistö ottaa talteen ihan joka ikisen energiaripun ja säilöö ne visusti peläten mahdollisia edessä olevia kituutusaikoja.
En halua olla tylsä, mutta luulen, että kannattaa kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen, jos ei itse pääse eteenpäin. Kirjata ylös kaiken mitä syö, miten liikkuu ja sit niiden kanssa mennä jonkun pakeille. Enkä välttis suosittele koululääketieteen lääkäriä (joka käskee syödä perunaa ja ottaa vähän buranaa varmuuden vuoksi, ehhehe), vaan jotakuta joka on perehtynyt aineenvaihdunnan häiriöihin (esim. Kaisa Jaakkola?) ja säästöliekin hallittuun purkamiseen. Ehkä ne kilpparitkin kannattaa tarkistaa?
Tsemppiä! Ota rennosti ja muista, että asiat järjestyy ♥
I feel you. Noita päiviä on meillä kaikilla, mä lihoin Prahan matkan rasvaisten ruokien ja oluen vuoksi 2 kg joten kaikki (ne vähät) vaatteet (jotka nyt sopii) kinnaa. Ihan v-n ärsyttävää.
Huomenna on uusi päivä, ja uusi säkenöivempi olo, olen varma siitä.
Ja toi matka tekee teille NIIN HYVÄÄ. Honeymoon, herkkuja ja kuplivaa Tallinnassa, onko mitään parempaa ???
Oih tiedän niin sun fiiliksen. Eilen sovittelin KappAhlin sovituskopissa vaatteita ja pyysin isompaa ja isompaa farkkua, näytin selluliitti läjältä enkä ostanut mitään vaan lähdin supervittuuntuneena kaupasta kotiin. Herkut olen vetänyt minimiiin ja leipääkin syön nykyään hyvin paljon vähemmän kuin ennen, miksi silti paino ei lähde laskemaan.
Hitto että joskus sitä näkee itsensä vaan niin surkeana ja rumana.
TSemppiä, ihana olet <3
Höh, luulin että olen blogisi kirjautunut lukija vaan en ollutkaan, no nyt olen <3
Kiitos kaikille viisaista ja lohdullisista sanoista. Taidan uskoa Rva kepposta ja vain nyt hellittää. Jos keskittyis vain elämään.
Lähetä kommentti