torstai 26. toukokuuta 2016

Terapian tarpeessa

Uus lähestymistapa Tinderiin. Kaveri nappas eilen mun puhelimen ja alkoi klikkaileen. Näyttämättä mulle. Päätti et mun on aika tavata joku ikäiseni, mihin totesin että yyh.
Lopputulos on se, että päädyin kirjoittelemaan pitkäksi aikaa kahden miehen kanssa. Toinen on mukava poikamainen leskimies. Eikö muuten kuulosta eläkeläiseltä? Toinen oli hyvinkin hauska psykoterapeutti.  Sanoi et yleensä naiset hiljenee kun kertoo sen. No, muahan ei hiljennä mikään.
Tyyppi on mm.parisuhdeterapeutti. Totesin et melkein säikyttävää, mutta kun tajusin, että työkseen hän on sitä, oikeassa elämässä VAAN mies, joka makaa sohvalla ja murisee jos  nainen puhuu "musta tuntuu"-kieltä.

Kaveri haluaa kaasoksi, jos päädyn naimisiin hänen klikkaustensa kanssa. Siis jommankumman. En voi kahta ottaa.  Sekin vielä.

Oikeasti mun elämässä on muutakin, kuin miehet. Esim. fustra. Tässä kerään voimiani kasaan, että jaksan kohta treenata. Vatsalihakset itkee siellä. Se joka kertaa shokeeraa, kuinka kauheaa se on.

Fustran jälkeen lounas ja sit ystävän kanssa Espritille ostamaan farkut. Olen huomenna menossa grandmatunneliin ja haluan uudet housut kesän ekaa ulkoilua varten.
Espritiltä löytyy parhaat, mut oikeesti ongelma on, mahdunko mihinkään. MÄ olen paksu! Mikään ei kutista mua.
Ehkä mulla on vaihdevuodet tai aivosyöpä tai joku, joka ei vaan anna mun laihtua.

Espritin jälkeen menen kylään miehelle, jonka kanssa mulla ei ole suhdetta. Se juuri kysyi mitä salaattia haluan syödä. Hirmu ihanaa se. Mutta....
Perään syvä huokaus!

Näettekö, etten tosiaan nyt kykene sitoutumaan.


1 kommentti:

Rva Kepponen kirjoitti...

Eihän sun nyt pidä mihinkään sitoutuakaan. Juurihan erosit ja markkinakin on ihan kartoittamatta. Tietty jos joku nyt vie aivan jalat alta, niin ei kai sellaista voi vastaankaan tapella. Mä ainakin haluan sulle paljon mielenkiintoisia treffikumppaneita ja raportin jokaisesta :D :D :D