Ystävän harvinainen kyläily eilen aiheutti minulle päivän mittaisen elämänilon hetken ja se muutti minut reippaaksi. Kuntopyöräilin kolme kertaa. Pyöräilu pätkissä tuntuu oikeasti todella kivalta, eli yritän saada sen ohjelmaan joka päivä. Siis pitkäänhän mä sitä jo ehdinkin tehdä, mutta tauko aiheutti tauon. Perus.
Ihmiskokeilu on sujunut yllättävän hyvin. Sekä eilen että tänään avasin instan vasta oltuani pari tuntia hereillä. Yleensähän selaan sitä aamiaisella varmaan tunnin. Illallakin onnistuin keskittymään telkkariin ja pidin puhelimen tarpeeksi kaukana kädestäni. Oppisiko tässä hiljalleen taas keskittymistä?
Mä olen instassa kirjoitellut yhden miehen kanssa viikon. Alkuun puhuttiin karjalanpiirakoista, munavoista ja kahvista ja keksittiin runoja näiden ympärille. Miksi? EN tiedä, mutta se oli aika kivaa itseasiassa. Sittemmin ollaan tutustuttu paremmin ja jopa tiedetään toisistamme jotain.
Sitten se taas iski muhun. Mun omat ajatukset. Mitä pointtia tässäkään kirjoittelussa on ja jos se oikeasti tuntisi mut, niin ei kirjoittaisi kyllä enää mitään. Muita ikävämpiä ajatuksiakin oli, mutta jätän tän nyt tähän :D
Ennen vanhaan musta oli hauska höpistä randomien kanssa, mutta nyt se tuntuu oikeasti ihan turhalta, kun tiedän että oikeassa elämässä olisin ihan pettymys. Tajuan kyllä, että mun ajatukset minusta itsestäni ei ole kovinkaan positiivisia. Itseasiassa nolottaa edes kertoa näitä, mutta koska inhorealismi on mun juttu, niin kerronpa kuitenkin.
Tsiisus, oikeasti mun pitäisi deletoida kaikki postaukset ikinä :/
jk. Onneksi se tyyppi asuu Turussa, niin että vaikka hän mielellään veisi minut kahville tai kävelylle, niin asiaa ei tarvitse toteuttaa.
jk. Mä välillä haaveilen Turkuun muuttamisesta. Tuntisin sieltä ainakin kolme ihmistä, eli en ehkä olisi edes yksinäinen.
4 kommenttia:
Nytnytnyt nainen! On vaarana, että se mihin keskittyy, lisääntyy! Eli someton elämä ja muuhun keskittyminen, huraa, mutta!!! Minä en kerta kaikkiaan kestä, ystävä hyvä, sitä että mollaat itseäsi. Olet edelleen se säkenöivä, kiinnostava, iloinen, hymyilevä ja tajuttoman viihdyttävä seuralainen, jollaisena olen sinut jo kauan (12 vuotta???) tuntenut!
Miten osaisit nähdä itsesi kuten me muut näemme... Sitä paitsi tuo karjalanpiirakka-runous kuulosti älyttömän kivalta. Että teillä ehkä kuitenkin kohtaa jollain tavalla kemiat ja jutut? Anna ihmisille mahdollisuus tutustua sinuun, sinä ihana!
No nyt tuo itsensä mollaaminen pitää lopettaa ihan saman tien! Sähän olet säkenöivä keksiäkäinen! Hauska, nokkela ja näyttävä nainen.
Ehdottomasti samoilla linjoilla edellisten, viisaiden kommentaattorien kanssa: lopeta itsesi väheksyminen ja mollaaminen. Kun oikeasti olet kiehtova, säkenöivä tyyppi ja hyvä ystävä kenelle tahansa.
Ja mitä Turkuun tulee - kyllähän täällä ihan ihminen elelee, jopa tyytyväisenä :)
Toisinaan täältä pääsee poiskin, esim. Hesan suuntaan, jos on tarvis.
Tai turkulaisena mun pitäisi tietysti mainostaa kotikaupunkiani sanomalla että "ei tää sen hullumpi paikka ol" (me turkulaiset kuulemma aloitetaan kaikki sanomalla ei. silleesti ollaan tosi yltiöpositiivista porukkaa)
Mä komppaan kaikkia edellisiä, NYT toi loppui HETI n y t NYT. Kuka on säihkyjen ranskatar, ilokas, hauska ja aito? SINÄ! Punaista huulipunaa naamaan ja nokka kohti uusia seikkailuja <3
Lähetä kommentti