Jotkut laittavat nyt joulua tai vähintään tekevät joulusiivoa. Mitä teen minä? Saan vihdoin ratkaistua, miten Netflix, Spotify, sun muut laskut veloitetaan pankkikortilta luottokortin sijaan. Olen maksellut Visoja pois ja hermostunut, kun NOLLA muuttuu esim 16,99 summaksi. Mutta nyt se on korjattu. Joulu saa alkaa.
Eilen hieman nolona naureskelin taas itselleni. Mä olen jumalattoman lapsellinen ihminen. Kun äiti kertoi, että meidän perinteinen joulupuuro on peruttava näitten koronajuttujen vuoksi, niin aloin kyynelehtiä. Mutsi oli että "jos joku saa koronan tai jopa kuolee koronaan, niin onko se sen puuron arvoista". Mä nyyhkin, että jos mä kuolen, niin se on vaan lahja maailmalle. Siis oikeasti. Rouva 50!!!
Mutta se sukujoulu on mulle ja mun pojille supertärkeä. JOKA aatto kokoonnutaan mun vanhemmille vähän ennen kahtatoista, glögi kädessä katsotaan joulurauhan julistus (haluttiin tai ei) ja sitten syödään puuroa. Puuron jälkeen kahvia ja kakkua ja sit lähdetäänkin omiin suuntiimme.
Yhtenä jouluna tää perinne oli tauolla, kun vanhemmat lähti reissuun. Mun pojat itki ihan tosissaan. Nyt kerroin isoimmille ja ne oli pettyneitä, koska tää on heillekin iso juttu. Kuopukselle en uskaltanut kertoa eilen, koska en halunnut kuulla kiroilua ja itkua.
Samperin korona. Pilas mun joulun ainoan kivan jutun.
No ei, tapaninpäivänä mulla on pojat. Se on parasta tietty.
Ja aattona joulusaunotaan, sit esikoinen ja miniä tulee tänne puurolle ja suklaalla. Iltapäivällä miniä viedään kotiin ja pojat lähtevät isälleen joulun viettoon. Mä aloitan vain perustorstain vieton.
Jos luoja suo, niin perjantaista sunnuntaihin olen vapaa työstä. Sitä odotan!
3 kommenttia:
Mä toivon sulle VAPAATA - ilman mitään paineita. Olet niin sen ansainnut <3 Jouluiloa muru <3
Tää on ihan tyhmä koronajoulu, grr sille.
Tarun tavoin mä toivotan sulle rentoutumismahdollisuutta, tilaa olla ja lönöttää omassa rauhassa, mukavimmalla mahdollisella tavalla, kiireettömästi, kirjan kanssa ❤️
Ja toivottavasti joulupuuro esikoisen ja miniän kanssa ilahduttaa ja tuo joulutunnelmaa.
Harmi, että teilläkin jää sukujoulu väliin.
Minä olen pystynyt suhtautumaan aika rennosti lähestyvään jouluun ja siihen, ettei tule sukujoulua. Kaksi vuotta sitten joulu meni ihan perseelleen, isä joutui sairaalaan ja äiti joulun päätteeksi kriisipaikalle hoivakotiin. Taisi olla joskus helmi-maaliskuussa, kun muistimme, että isän parvekkeella on pahvilaatikossa edelleen joulukinkku, josta äitini oli syönyt siivun tai kaksi. Tuon jälkeen olen osannut ottaa joulun vielä aikaisempaa rennommin. Perinteisestihän meillä on aina ollut joku joulun aikaan sairaana.
Toivottavasti saat vapaapäivät! Muista nauttia niistä.
Lähetä kommentti