Niin riivaa ajatus, että pakko miettiä täällä ääneen. Mullahan on näitä hoitolapsia. Tällä hetkellä kaksi poikkeuksellisesti. Tänään multa kysyttiin olenko ajatellut, että voisin ryhtyä kaksipaikkaisesti virallisesti ja kokoaikaisesti. Nyt mulla on kaksi, koska toivoin kahta. Jos tilanne muuttuisi, mulla olisi kaksi halusin tai en. Luksuksen tämän asian pohtimisesta tekee se, että tienaisin kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Ei kaksisataa enemmän, vaan kaksi kertaa enemmän!
Menettäisin tod.näk vapaa-aikaa, mutta työmäärä olisi jotakuinkin sama. Haasteita olisi enemmän, mutta mainitsinko kaksi kertaa isomman palkan.
Hitto!!
Toki saisin esim vuoden kokeilla tätä ja päätyä takaisin vanhaan systeemiin. Eli en ole naimisissa päätöksen kanssa päätin mitä tahansa.
Kiva pohdinta tähän sairaan väsyneeseen päivään. Olen viime yönä nukkunut kolmisen tuntia ja olen näemmä niin väsynyt etten edes päikkäreille nukahtanut. Illalla saattaa uni maistua! Olisi ainakin syytä. Huomenna ohjelmassa palaveri isolla kirkolla ja perushommia. Viikonloppu menee koristurnauksen parissa. Kolmena päivänä leivon buffaan ja olen pari h töissä. Lisäksi oman pojan kuskaukset peleihin. Ja niin, onhan mulla tää työkin!
Tänään tekisi mieli vaan vollata ajatustakin! Väsy!
Täällä ei ole tapahtunut mitään. Olen ollut epäkiinnostava ja ajatellut epäkiinnostavia. Käynyt lukemassa muiden säkenöiviä juttuja ja kiinnostavia ajatuksia, mutten ole kyennyt edes kommentoimaan, koska olen niin epäkiinnostava :D
Tällaiset ajat! Vanhuus ja vaihdevuodet tai jotain.
Sanon että lähestyvä loma niin tulee tarpeeseen. Jos luovuus puhkeais kukkaan taas. Edes yksi ajatus kiitos!
6 kommenttia:
Ollapa työhön liittyvä luksusongelma :D
Joskus vaan tarvitaan noita mukamas kurjuudessa piehtaroimispäiviä, vaikka sitten ilman syytä. Mäkään en nukkunut viime yönä kuin max. kolme tuntia. Liian paljon asioita mietittävänä...
Tuohon ongelmaan ei varmaan kukaan alalla työskentelemätön osaa vastata mitään fiksua. Paljonhan se riippuu lasten iästä ja miten lapset reagoivat muuttuneeseen tilanteeseen. Mutta tuplapalkka kyllä kuulostaa hyvältä. Nythän sulle on kertynyt kokemusta kahdesta. Tuntuuko siltä, että jaksaisi jatkaa?
Ei kenelläkään meinaa enää tähän aikaan vuodesta ajatus kulkea. Ihan viimeisillä höyryillä pitää yrittää pärjätä kesälomaan saakka.
Minä olen kaksipaikkainen, kokoaikainen,lisäksi mukana pyörii kolme biolasta (teinejä tosin jo). Onhan tässä puolensa: varmaan päivystävänä sinä elät aina uudestaan sen lapsen kriisivaiheen, meillä tilanne kohenee väistämättäkin. Sitovaahan tämä on, seitsemän vuoden jälkeen on nyt järjestynyt niin, että yksi viikonloppu kuussa on vapaa ja niitä hommia, mitä sijoitetut eivät kykene tekemään on paljon.
Iloa päätökseesi, kyllä ne vakitulotkin kiva juttu on ja sit se, kun koululaiset on koulussa ja mulla omaa aikaa :)
kovat pohdinnat sulla meneillään...ja niin kuin rvaK ansiokkaasti sanoi, kukaan muu kuin sinä ei tuohon osaa vastata.
Kait se suurin kysymys on, haluatko ja jaksatko?
Mä kyllä miettisin kaksi kertaa vaikka toki ymmärrän että houkuttaa....
Mutta tietty jos tota voi kokeilla, mikä ettei :)
Kevätiloa ja jaksuja <3<3!
Tuija, toivon sullekin "työongelmia" :D
On ikävä valvoa vatvomassa huolia. Toivottavasti kaikki selviää. Pian!
Rva Kepponen, tää on vaikea miettiä tän hetken perusteella. Nyt on ällistytävän helppoa ja mukavaa. On näitä lapsia ennenkin ollut pari ja pääasiassa kahden kanssa on helpompaa kuin yhden. Kun niillä on toisensa. Mun lapset on tottuneet tähän eikä niin noteeraa oli yks tai kaks.
Mutta sit kun miettii et olisi kaksi lasta ja aina kahdet tapaamiset ja kotilomat ja mahd aina eri aikaan...
Huoh!
Mutta lohdullista kuulla et muillakin ajatukset kateissa loman alla.
Anonyymi, sä olet pitkäaikainen??? Mä en ole, enkä edes (ehkä) halua olla. Otan luvan muuttaa mieltäni tarpeen tullen :D
Mun tilanne haastava siksi, että nää on aina pieniä, eli vapaa-aikaa ei ole koulun tai päiväkodin ansiosta. Mut sit toisaalta tykkään elää näin.
Pohdittavaa riittää.
Marika, joo ei kukaan muu osaa neuvoa kuin minä itse. Mutta siksi "puhun" ääneen.
Mun elämä olisi aika lailla samanlaista kuin viimeinen vuosi. Eli vapaa kortilla. Välillä ok, välillä ei. Mut jos miettii sen vaikka niin et tekis vuoden ja säästäis rahaa.
Katsellaan.
Taru, mietin paljon enemmän kuin kaksi kertaa :D
Kuten sanoin ylempänä, niin vuoden vois kokeilla ja sit miettii uusiksi.
Kun tosiaan, raha ei ole ainoa asia mikä kiinnostaa. Jos olisi, niin päätös olisi iisi.
KEVÄTILOA! Sitä juuri. Halaus-
Lähetä kommentti