Olen tänään hyvin äksy hormoonihäröilijä. Vihaan kaikkea eli itseäni.
Tuon ehdin kirjoittaa eilen, en enempää. Tänään nolottaa kertoa eilisestä, mutta kerronpa nyt silti.
Olin taas vaihteeksi alkanut angstaamaan "ansasta toiseen"-juttuja. Sellaista "täällä mä vaan kotona pyörin ja ihan varmaan kaikki pitää itsestäänselvänä, että teen kotona kaiken yms."
Tossa moodissa puhuin sitten eksän kanssa ja vedin hirmukilarit siitä, kuinka HÄN nyt on muuttunut ja onpas hienoo kun muutut ja voi kun kiva että heräät aamulla aikaisin et vaimo saa nukkua ja ihanaa et jäät isyysvapaalle ja ihana et olet muuttunut mut mä en ole koska olen sama vanha paska ja ja ja...
Vollasin ja lopetin puhelun.
Siis mikä hitto mua vaivaa?
Miehelle kerroin ton (tyhmänä) ja se sit kiusas mut hengiltä, koska piti mun kilahdusta naurettavuuden huippuna. "Mä taidan soittaa ex-vaimolle ja kiukutella sille, etten koskaan saanut käydä baarissa mut nyt sun uusi saa käydä ja ihan epää". Hmm. Noin sanottuna tosiaankin tajusin mikä pelle mä olen :D
Mies käski pyytää eksältä anteeksi. Toki pyydän, mutta se eksä tosiaan on tottunut muhun eikä välitä.
Aamulla sanoin sorry viestitse. Eksää ei ollut hetkauttanut, mut kysy sit multa huolissaan et onhan meillä täällä kaikki hyvin.
On. Mä vaan olen näemmä vähän pimee ajoittain ja vaikka haluan muuttua, niin sit ärsyttää se et muutun. (Loogista.) Tai mikä pahinta, joku yrittäis mua saada muuttumaan yhtään.
Mun luonteessa on se joku, joka saa vieläkin kaipaamaan sitä et olisin yksin ja riippumaton. Enkä missään SUHTEESSA. Eli ihan sama fiilis vieläkin välillä kuin 1,5v sitten kun muutin omilleni.
JA kuitenkin kaikki on hyvin.
Ota itsestä sitten selvää!
Tänäänhän toki elämä on aika jees. Oli jo eilenkin. Opettelin näitä uusia juttuja ja sain sanottua että pelkään että pidetään asiaan kuuluvana et mä teen aina ruoan jne. Koska olen kotona!
Tänään olen miettinyt kiinnostavampia eli sitä et miten raha saadaan riittämään. Ainiin, olen ennenkin tainnut miettiä. Buahahhaha!
Tän kuun aikana budjetti mennyt yli kovaa ja korkealta. Ilmeisesti loppukuu syödään puuroa?
Ja mikä kivointa. Tänään pääsee lukiokirjaostoksille taas. Kuusi kirjaa, ehkä vajaa 200e jos onni matkassa.
Mietin eilen muuten muita töitäkin. Mies jutteli naapurin kanssa jotain siitä,et harvoin päästään kotoa kahden minnekään, koska lapsi.
Kun leikin ajatuksella et menisin miehen kaverin hoivayritykseen töihin, niin mies oli et ÄLÄ kuitenkaan mene. Palkka surkea mm. Eli mun työ kelpaa oikein hyvin miehelle silti. Sanoi vielä et "sä et taitais enää sopeutua muihin hommiin, kun olet niin tottunut tähän". Niinpä! Kun saa päivänsä viettää miten huvittaa, niin kahdeksan tuntia jonkun muun määrättävänä vois olla haaste.
Mun piti kirjoittaa hauskoja ja kepeitä, mutta tulikin tällainen purskahdus. Tsih!
3 kommenttia:
Ihanaa lukea epätäydellisiä äksyilyragekohtauksia :). Me ollaan niin epäloogisia että onhan meidän kanssa ihan helvetin vaikeaa joskus, siis ihan itse itsejemme kanssa. Mut on ihanaa että sulla (ja ehkä mullakin) on semmoinen mies joka ymmärtää tai jaksaa ymmärtää vaikkei aina ymmärtäisikään, koska eihän mekään ymmärretä niin miten ne vois?
Tsemppiä!
Minustahan tuossa on ihan selvä logiikka. Toivot aktiivisempaa osallistumista exältäsi silloin kun te olitte pari. Se jäi toteutumatta, exä on nyt asiasta viisastunut ja ottanut uudessa liitossaan erilaisen ja aktiivisemman roolin. Tietty sussa herää negatiivisia tunteita sen takia, että nyt exä tarjoaa uudelle puolisolleen jotain sellaista jota jäi itse aikoinaan vaille. Ei sillä, että sitä mennyttä pystyisi mitenkään muuttamaan.
Ehkä kilareiden ottaminen asiasta ei ole se fiksuin lähestymistapa, mutta eihän tuollaisia asioita ole mitenkään helppo sanoittaa "sori vituttaa helvetisti, että opit jotain meidän erosta ja yrität nyt olla osallistuvampi puoliso kuin olit aikoinaan minulle" ;) ;)
Mä oon joskus miettinyt, että kuinka noiden puolijulkkisten tai yritysjohtajien exät jaksaa sen julkisen hehkutuksen ex-mihehen uudesta perheonnesta, jonka mies kokee uuden nuoren vaimonsa kanssa, jos ensimmäisessä liitossa tilanne on ollut se, että kotona käydään lähinnä tekemässä pyykkiä ja ärhentelemässä työstressiään.
Mä niin rakastan sun aitoutta.
Sen verran, että teidän ero oli niin diskreetti, että sä olet oikeutettu pieneen "rehelliseen" huomioon. Sitä ei tarvitse pyydellä anteeksi keltään, varsinkin koska sun exä tietää, tuntee sut ja tietää kuinka vanva/fiksu/tunneälyinen oot ollut. Lippu korkealle vaaan <3
Lähetä kommentti