keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Pinkki is back

Tämä on se viikko, kun rakastan poikiani ihan hurjan paljon.

Eilen käytin poikiani Hesburgerissa syömässä. Viidenluokkalainen aloitti lennokkaat jutut tytöistä.  Kysyin onko se ihastunut kehenkään. "No en todellakaan ole. Yäk. Sitäpaitsi meidän koulun tytöt on ihan peikkoja,  Pitäis mennä johonkin toiseen kouluun, missä on paremmannäköisiä muijia."
 Esikoinenkaan ei ole ihastunut vielä, mutta muisteli tokan luokan tyttöystäväänsä.
Junnu hekottelee vieressä et eiiköö tosiaan meidän koulussa ole hyvännäköisiä muijia.

Paras puolituntinen koskaan, tässä seurassa.

Mulla on ollut elämässä hiljaiseloa blogistaniassa. En tajua mihin olen aikani käyttänyt.  Työt loppui neljä viikkoa sitten. Muistattehan, että oli ihan rikki poikki? Sen jälkeen olen kävellyt paljon, tosi paljon, laihduttanut, nähnyt ystäviä  joka päivä, levännyt. lukenut, kuunnellut musiikkia.
 Ollut aika ihanaa!

Nyt haluan aloittaa iloisen pulputtavan bloggailun, koska kevät tulee, te olette ihania siellä ja minä haluan jälleen löytää sisäisen ääneni.

jk. Pinkin pitäisi olla nyt tosiaan back, mutta kaupassa yksikään pinkki vaate ei ole kolahtanut. Olen kulkenut toisessa suosikissani, harmaassa. Aika tylsää.

Enemmän värii, mieluiten pinkkii

5 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

Nyt harmaus kuuseen ja pinkki esiin! Sullahan on se ihana pinkki takkikin!

Puss!

marikan polut kirjoitti...

ihanaa kun oot takas, nyt on maailma kohdillaan taas!

Metkat poikaset sulla.
Sikäli kun tiedän, omani käy edelleen poikakoulua; kysyin kerran, että onko niiden luokalla tyttöjä. Kuulemma "luultavasti on".
Sinänsä ironista, se aikoo näillä näkymin hakea jatko-opintopaikkaa kaupungin tyttövaltaisimmasta opistosta...

Marja kirjoitti...

Ihania juttuja sun blogissa, luin sen kokonaan läpi ja tykkäsin :)

Mä tilasin By Pias-sivuilta vaaleanpunaisen paksun huivin, se on mun tämän kevään pinkki, pakkohan sitä on jotain pinkkii saada. Love, M

Tuula / Oman katon alla kirjoitti...

Jee! Pinkkeys on iloinen asia :)
Mäkään en ole yhtään pinkki, vaikka kuolaan vaatekaupan ohi kulkiessani sen värisiä vaatteita. Mulla on farkkua, mustaa ja armeijanvihreää - tosi boring... Mutta sisäisesti emme ole tylsiä ja sehän on tärkeintä ;)

Katril liini kirjoitti...

Iloisen pulputtavat kuulumiset kuulostaa kivalta :) Pitäis vissiin itsekin lähteä kävelemään jos se auttais saamaan voimaan tähän ihanan kamalaan arkeen.

Minä yritän tosissani saadaa vaatteisiin väriä, mutta aina vaan päädyn johonkin mustaan tai harmaaseen.