sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Älkää puhuko äidille

"Älkää puhuko äidille, se ei ole ihan parhaimmillaan", sanoi mies eilen lapsille. Tarviiko enempää kertoakaan tästä pirteän iloisesta seesteisestä perheenäidistä?

Miten joulu ja loma voi nyppiä mua näin paljon? Joulu on ihana, miksen osaa relata?  Mies aamiaisella taas neuvoi mua: "Älä jokaiseen poikien juttuun tartu. Sulje korvasi. Turhaan itseäsi kiusaat pimahtelemalla."
 Tosiaan miksi mä aina meen mukaan joka juttuun? Esim. keskimmäisen lapsen. -lasi on aina puolityhjä-, juttuihin. "Tiettäkste mikä joulussa on kurjaa? Sit kun se on ohi, niin sitten on taas vuosi uuteen jouluun". Siis hemmetti, että on vaikeaa olla positiivinen. Ja kaikesta valituksestani huolimatta, olen vakuuttunut ettei toi negatiivisuus multa periydy.

Eilen koin myös huonommuutta. (siis kuinka tyhmä voi ihminen olla) Pojat sai musta ihan kivat todistukset. Hieman molemmilla huononi, mutta vaan hieman. (keskimmäisen käytöstodistus parani, mitä olimme toivoneet) Juttelin sitten esikoisen bestiksen äidin kanssa, joka siis mun kaveri. Se hehkui onnesta, sen poika sai kolme kymppiä. Mä tulin kateelliseksi taas. Mies kommentoi, et hänellä ei ole koskaan ollut niinkään hyvää todistusta ala-asteella, kuin meidän esikoisella. Sanoi keskiarvonsa ja mua alkoi itkettämään. Mun todistukset oli aina paskoja. Aloin taas märehtiä sitä millanen luuseri olen ollut :) (Tästä johtuen mä en koskaan tee muuta kuin kehu poikien koetuloksia ja todistuksia)

Huomaatteko, jouluun on kaksi yötä ja mä olen näin valoisalla tuulella.

On toki ollut kivaakin. Eilen ilahdutti isoimmat pojat. Ne teki illalla tapaksia. Paistoivat patonkia oliiviöljyssä ja laittoi päälle ilmakuivattua kinkkua. Jotenkin liiks!

Oli varmaan jotain muutakin kivaa, mutta en nyt muista. Kaipaan taukoa, mutta onko sitä saatavilla, kun nyt on loma ja pojat taas valvoo mua pidempään? (Niin, sehän se syy mun pahaan tuuleen onkin)

Iloista joulua kaikille! Minäkin aion nauttia joulusta ja olla iloinen. Piti vain hieman valittaa, että saa itsensä tyhjennettyä.

5 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Kannattaa olla nyt huonolla tuulella, jotta voi olla jouluaattona hyvällä. Minä lähden kasvattelemaan joulumieltä ruokakaupan tungokseen -argh!

Mä tiedän muuten todella monta poikaa, joilla oli aina keskinkertaiset todistukset eikä mitään suunnitelmia lukion jälkeen. Joku nainen niihin iski ryhtiä ja ne kaikki ovat hyvin koulutettuja, vakiduunissa ja kunnollisia perheenisiä. Mä luotan tuohon :) Luota sinäkin!

Elisa kirjoitti...

Mä olen ollut jotenkin super väsy, ilmeisesti siksikin, jotta aattona voi olla pirteä! Tsemppiä, valoa ja glögin tuoksua!

Leonida kirjoitti...

Helpottiko yhtään?? Älä huolehdi niistä todistuksista, keskiverroilla todistuksilla tulee todennäköisemmin onnellisia ihmisiä. ;) Tämä ei ole kuitenkaan tieteellinen väite, vaan pelkkää mutua. Ha ha ha!

Hyvää joulua sinne, kyllä se varmasti aattoon mennessä on se joulufiiliskin lähempänä. Ja jos ei ole, niin syö vähän suklaata ja juo punaviiniä päälle, niin eiköhän se siitä... Iso halaus sulle!

Elisa kirjoitti...

Suloista joulua rakkaalle Pinkille! ISo hali!

P kirjoitti...

Kepponen, taisit olla oikeassa. On helpompaa olla hyvällä tuulella kun ensin on pahalla :)

leonida ja kepponen, ei esikoisella edes ole keskinkertainen MUN mielestä. musta kasin keskiarvo on huippuhyvä :) Mutta vertailua masentaa. Ja lähinnä siis vertaan itseäni, en lapsia.
Ja juu, ehkä joskus naiset saa pojista miehiä!

Elisa, kiitos kiitos :)