Tuhoontuomitus taloudellisuuden lisäksi olen innostunut ruokavaliomuutoksestani! Viime viikolla aloitin ja se sujui vaihtelevasti, mutta hyvin kuitenkin.
Maanantaina bonustytär tuli tänne ja aloitti proggiksen mun kanssa. Meillä on älyttömän kivaa, kun yhdessä syödään ja käydään kavelyillä ja intoillaan että "onpas hyvää ruokaa ja kylläpäs tuli täyteen".
Ollaan syöty kasvismunakkaita, uunijuureksia ja kanaa ja kanasalaattia ja kalaa ja marjoja ja pähkinöitä. Eli normiruokaa. Suurin ero on se, ettei syödä joka ilta karkkipussia!
Vitsi miten kivaa on olla muutoksen kourissa jonkun kanssa, eikä aina yksin syödä eri tavalla kuin muu perhe.
Tänään mennään taas Korson aseman puotiin ja kahvilaan mun äidin ja tädin kanssa. Meillä on tällainen tapa kerran kuussa ja nykyään bonustytär tulee mukaan. Meillä on tosi kivaa. Luksusaikaa! Tänään asiaan tuo poikkeuksen se, ettei syödä kakkua :D
Mutta kyllä, elämä tuntuu taas kivalta ja kevyeltä. Jos ei mieti taloutta. Luotan, että töitä riittää ja elämä kantaa ja et esikoinen muuttaa lähivuosina omilleen ja voin etsiä pienemmän kodin tarpeen tullen. (Kyynel. En mä yhtään haikaile, että se muuttais, noin niinku oikeasti.)
2 kommenttia:
Ihanaa, kun olet noin pirtsakka ja selkeästi löytänyt taas hyvän fiiliksen, muiskuja <3<3
On se, iso ja hyvä muutos. Ainakin jos aattelen itseäni; en tiedä, ajattelenko ikinä mitään muuta kuin ruokaa. Tai ainakin jotain, mitä heittää suuhun, herkkuja etc. Muutos on iso, kun niin ei teekään ja kykenee johonkin järkevämpään.
Täällä tökkii, jostain pitäis saada selkäranka!
Tsemppiä!
Lähetä kommentti