sunnuntai 17. heinäkuuta 2022

Projekti jos toinenkin

 Tällä viikolla aloitin jääkaapin ja pakastimen tyhjentämisen mallikkaasti. Torstaina oli taloustilin "lataamisen" aika, mutta päätin olla ryntäämättä kauppaan. Isot lapset oli ja on omilla teillään, joten tarvitsi ruokkia vain itseni ja pienet. Syötiin kaikkea mitä kaapista löytyi. Siitä olen järisyttävän ylpeä. En mennyt kauppaan yhenkään mieliteon takia.  Parissa päivässä kauppaan meni kuusi euroa. Lauantaina oli pakko mennä isolle kauppareissulle, kun tajusin että ensi viikko on kuitenkin edessä ja kaikki paikalla. 

Samalla kun tyhjensin kaappeja, päätin lopettaa TAAS herkkujen ostamisen. Tähän päätökseen/yritykseen liittyy sekä rahan säästö että jäätävän suuri paino. Tänään on neljäs päivä, kun en ole ostanut herkkuja. Kuulostaa vähältä, mutta on paljon. Eilen ostin laatikollisen mansikoita, joita syönyt vaniljakastikkeen kanssa. 

Olin myös ajatellut olla aika vähähiilarisella ruokavaliolla, mutta tänään on niin tylsä päivä, että tarvitsen lohturuokaa, joten teen taas himonuudeleita. 

Päivästä tekee tylsän jatkuva sade, se ettei kukaan soita ja kukaan ei vastaa mun viesteihin. Tunnen itseni maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi ja totaalihylkiöksi. Näin viime yönä unta, jossa sattumalta kuulin kuinka mun sisko ja ystävät haukkuivat mua. Kuinka tylsä ihminen olen. Tiedän että tämä uni vaikuttaa päivään ja tiedän että uni on mun oma ajatus musta itsestäni. 

Hauska muuten miten mieli toimii. Olin aloittanut projektin että joka päivä puen jotain kivaa päälle ja jopa mietin asuja. Tänään mulla on päällä trikoot ja paita. En siis yhtään panostanut. Kynnet sentään lakkasin. 

Eilen juttelin ystäväni kanssa, joka tuli juuri parin viikon lomalta Kreikasta, sitä ennen hän oli reilun viikon Norjassa vaeltamassa. Hän kertoi olevansa todella alakuloinen, kun ei ole enää mitään odotettavaa. Hän (kin) potee tuskaa aiheesta "Onko elämässä muuta kuin työ, joka vie kaiken ajan ja jota vihaa". Ei, hän on ihan eri alalla kuin minä. :D

Osasin eläytyä. Mä kanssa tuskailen sen kanssa, kun ei ole mitään odotettavaa ja elämässä ei tosiaan ole paljon muuta kuin työ. (Hyvänä päivänä olen toki eri mieltä.)

Alun alkujaan olin suunnitellut kirjoittavani lähinnä siitä miten kiva on ollut pukeutua kivasti tai jopa hauskasti ja kuinka meikkaaminen kotipäivänäkin ilahduttaa. 

Niin ja siitä, kuinka hyvin mun viikko on alkanut talous ja keittiösaralla. 

Tämmöstä tää on.

jk. Minä kirjoitin jo toisen postauksen tänään!

4 kommenttia:

marikan polut kirjoitti...

mä odotan nyt sitä vaatepostausta!
Kävin pari viikkoa sitten läpi vaatekaappiani. Se kaipaa uudistamista.
Mä kaipaan uudistamisvinkkejä.

Taru kirjoitti...

Mä olen superinspiroitunut sun rohkeista ja värikkäistä vaatekomboista <3 jatka samaan malliin!!

Leonida kirjoitti...

Voihan nenä! Et ole kyllä yhtään tylsä ihminen, joten toivottavasti et sitä ajattele itsestäsi. Ja toisaalta, mitä pahaa on tylsyydessä? Se kai riippuu siitä, miten sen määrittelee... ;)

Mutta minusta sinä et ole millään mittapuulla tylsä ja todellakin inspiroidun kaikenlaisita arjenpiristyskeinoista, joita säännöllisesti viljelet. Kateellisena mietin, että voi jospa itsekin jaksaisi välillä. Ja sinulla sentään on keskimääräistä rajoittavampi työ! Ja jaksat lakata kynnet!

Toivottavasti himonuudelit toimivat ja lohtua löytyi. Odotan suurella mielenkiinnolla myös vaatepostaustasi! Iso rutistus!

Tiinamari E kirjoitti...

Eka juttu: sä oot vähiten tylsin ihminen, ketä tunnen! Oisko niin, että ihmiset ovat kiinni omassa elämässään (loma?) tai sitten meillä kaikilla on vähän tylsää ja flegua meno näin heinäkuun lopussa? Ootan sun blogitekstejä AINA kuin kuuta nousevaa ja virnuilen joka kerta jollekin sun kirjoituksessa. Sama juttu instassa, niin parhaita ne sun tarinat! Elämää, huumoria, värikkyyttä, hassuttelua ja niitä elämän totuuksia. Jatkat just noin!