tiistai 24. tammikuuta 2023

Elämä jatkuu

 Joku ihana anonyymi minua kävi jo huhuilemassa ja kysymässä olenko kunnossa. Täällähän minä. 

Pikainen analyysi kirjoittamattomuuden syistä

1. Jos olen todella BLÄÄH, niin en halua kirjoittaa ja valittaa. En myöskään osaa pinnisteltyä positiivisuutta. Sotii mun realismia vastaan. 

2. Laiskuus

3. Viikon tappoflunssa. 

Piti oikein lukea mitä olen viimeksi kirjoittanut. Nauratti kovin. Noi mun haasteet kosahti juuri niinkuin epäilinkin. En jaksanut karsia. 

Satasen haaste oli aivan liian epärealistinen, mutta jotain hyvää kuitenkin. Olen taas kiltisti jaksanut kirjata ylös menoja. Olen vältellyt turhia ja onnistunutkin. Menot on pysyneet säällisinä. Jos ne pysyy tällaisina, että kulutan n 200 e viikossa, niin kuukaudessa kulutus pienentyy 200-300 e. Vielä pitäisi jaksaa siis tsempata. Lopun elämääkö?

Se muuten ärsyttää, että vaikka kuinka karttelis ostamista, niin joka kuu tulee kuitenkin ylimääräistä pakollista. Esim eilen pyörän pumppuja ja valoja pyörään. En halua ostaa mitään noin ikävää, mutta pakko. 

Kuukauden miinus on se, että se kiva puhelinsuhde päättyi alkuunsa. Kyllä se välimatka ja aikataulut tuo haasteita, ihan niinkuin olin hälle tolkuttanut. Pari päivää hieman harmitti, koska tosiaan olin jo tottunut juttelemaan kivalle tyypille. Nyt en enää edes muista miltä kiva tuntuu :D

Tämä case kuitenkin todisti että voin jatkaa sohvalla istumista itsekseni. Kyllä joku mut täältä sit löytää ehkä joskus. 

Kuukauden toinen miinus on neljä kiloa. Mun paino tippui flunssassa neljä kiloa viikon aikana. Tästä on hyvä jatkaa järkevää syömistä ja suklaatonta elämää. Miettikää, en ole syönyt suklaata viikkoon. Jos jatkan samaa rataa, saatan voida shoppailla uusia vaatteita omasta kaapistani. 

Se jos joku oli pos ajatus!

keskiviikko 4. tammikuuta 2023

Haasteista ja ruoasta

Uuden vuoden haasteet etenevät vaihtelevasti. Olen karsinut kaksi tavaraa. Vasta 28 tavaraa puuttuu so far. Mä en jaksa miettiä minkä taas pitäisi lähteä ja vaikka lähtisi, niin se ei näy missään kuitenkaan. Lannistus.

Satasen viikko on hyvässä käynnissä. Rahaa mennyt vasta reilu 60 euroa ja siitäkin puolet bensaan, joka ei kuulu tähän satasen viikkoon.

Ruokaa on tälle päivälle valmiina. Huomisen ja perjantain ruoka on pakastimessa. Ja ehkä jopa lauantain. Et hei, aika hyvin sujuu. (Tämän sanottuani ryntään kuitenkin kauppaan ostamaan hummeria ja kaviaaria)

Mä olen itse syönyt lähinnä munakkaita ja suklaata. Miten oikeasti olla ilman, kun kaapit pursuaa konvehteja? Saanko syödä avatut loppuun ja sitten pidättäytyä? Mutta onneksi edes syön niitä kevyitä munakkaita.

Keksin tässä kirjoittaessani jämäruokapäivän. Jos laittais kaapista eteen kaiken mitä siellä on ja pakastimessa karjalanpiirakoita ja sipulirenkaita ja mitä muuta sieltä löytyykään. Voisiko sitä kutsua oikeaksi ateriaksi? Todennäköisesti kyllä. 

Pakastimesta tuli mieleen marjat. Ostan usein kaupasta vadelmia, pakaste. Syön niitä rahkassa tai raejuuston kanssa. Kuopus tekee smoothieita. Tällä viikolla käytiin ostamassa k-kaupasta satsi, koska 20 prossaa alennusta. Mutta kauhistus kauhistus hirvitys. Vadelmapussi maksoi 3.99, alennuksen kanssa 3,09. IHAN hetki sitten ne maksoi ehkä 1,89 pussi. Ja usein tarjouksessa 1,59. Nyt niiden hinta on niin järkyttävä, että mun kannattaa syödä raejuuton kanssa suklaata, joka on paljon halvempaa. Ratkaisu ihmiskunnalle: voisiko suklaalevy maksaa edes 5 euroa?


maanantai 2. tammikuuta 2023

Uuden vuoden haasteita

 Instassa osui silmiin monen monta kiinnostavaa haastetta, joista nyt kerron teille, et jos joku haluaa haastaa itseään.

1. Laura Holmströmin viikon haaste, jossa karsitaan kymmenen tavaraa viikon ajan. Kuulostaa helpolta, mutta nyt on jo iltapäivä, enkä ole edes aloittanut. Mutta kiinnostelee. 

2.Kuukauden mittainen Satasen viikko-haaste. Veikkaan että sen voi vetää eri tyyleillä. Mä nimittäin en pysty satasella sekä ostamaan ruokaa ja bensaa. Realistisempi olisi tuo satasella ruokaa viikossa. Sekin vaatii niin paljon työtä ja etenkin ajatustyötä, mutta joo, kiinnostelee. 

3. Sit löytyi Säästä tuhat euroa vuodessa enemmän-haaste. Hirmu pitkäjänteistä touhua sellainen. Se olisi vajaa kolme euroa päivässä tai parikymppiä kuussa ENEMMÄN. Tässä haasteessa pitäisi siis kiinnittää huomiota päivittäiseen toimintaan ja sieltä karsia se säästö. Joo, kiinnostaa.

Mutta miettikää, jos mä täällä pidän montaa eri kirjanpitoa päällekkäin, että mikä on tämä hetki, mikä satasen viikko ja apua, kolme euroa pitäisi tänäänkin olla käyttämättä. Mulla toki on sitä luppoaikaa, että mitäs muutakaan mä täällä tekisin. 

Haasteista puheenollen. Ystävä haastoi eilen olemaan kuukauden ilman suklaata. Tuijotin häntä pitkään ja hän muutti haasteen viikon mittaiseksi. Jatkoin tuijotusta ja sanoin että jos suklaaton maanantai edes. Hitto vie, tässä lounaan jälkeen olen vetänyt konvehteja monen monta. Sinne meni sekin maanantai. 

Jk. Treffit oli hauskat. Koluttiin kahviloita ja aina kun yhteen tuli pilkku, siirryttiin seuraavaan. Kolmannen pilkun jälkeen lähdin kotiin, jossa olin ihan Tuhkimo 2.0:na eli kello 19.10. Olemme jatkaneet videopuheluiden soittamista. Vähän on mun pyhä iltarauha kärsinyt tästä, myönnän. Ihan joka päivä ei tarvitsis jutella, jos multa kysytään. Koska OMA AIKA. (Minä kiittämätön kakkiainen)