Mun mottohan oli viime eron jälkeen Because I can, niin otinpa sen taas käyttöön. Olen VOINUT ihan urakalla viime päivinä.
Ekaks oli telkun osto joku aika sitten. Koska halusin uuden ja isomman, niin sit piti ostaa.
Sängyn tilasin muutama viikko sitten, koska halusin ja koska mä voin.
Tänään menin Funky ladyyn ja ostin superhyperihanat Marlie Dekkersin keltaiset rintaliivit. Ja kun mainitsin, että bikinitkin tarvitsisin, niin myyjä sanoi takahuoneessa laatikossa olevan biksut "just sulle". Ja jumankekka ne oli. Väri oli oranssia ja pinkkiä ja ne kimalteli!!!
Menin kassalle, myyjä sanoi hinnan ja mä aloin kikattaa. Kikatin ihan hervottomana. Myyjä totes että hyvä että naurattaa. Ja sit naurettiin lisää.
Nyt olen siis elänyt kuin viimeistä päivää ja voinen asettua hieman hillitymmälle linjalle.
Paitsi että ainiin, mä meen hotellilomalle Helsinkiin maanantaina. Ihan vaan huviks ja koska mä voin. Saattaa olla, että ostan kolmioleivän ruoaksi huoneeseen, kun en enää raaski syödä ravintolassa. (Ja just avasin Carunan sähkönsiirtolaskun. 360e!!! Perunko hotellilomankin?)
Olen tainnut nyt todistaa itselleni, että pärjään.
Mulla muuten alkoi loma tänään. Pää toimii hitaalla ja tajusin sen vasta äsken. Kaupasta ostin yhden siiderin loman kunniaksi. Wuhuu.
Lauantaina meillä on illanistujaiset mun katraan ja ystävän katraan kanssa. Muksut ja me äidit ollaan tunnettu 13 vuotta ja ollaan tavallaan toistemme lasten varaäitejä. Joskus aloitettiin tapa, että teinit teki ruokaa ja sit syötiin yhdessä. Nyt päätettiin tilata pitsat, koska kahdeksalle hengelle on yllättävän vaikeeta tehdä esim tortilloja. Tai siis helppo tehdä, mutta mihinkään pannuun ei mahdu se määrä lihaa, jonka nää nuoret syö :D Päätettiin mennä helpoimman kautta. Jälkkärin saa ehkä nuoriso tehdä itse. On muuten aika liikuttavaa. Nää tosiaan oli 4 ja 6v kun tutustuivat, isoimmat siis ja nyt vanhin on jo 20 ja nuorinkin lähes 14v. Ihanaa että vielä istutaan samassa pöydässä!