tiistai 21. huhtikuuta 2020

Heiluvat tissit, uhka vai mahdollisuus?

Nyt korona-aikaan tuntuu että kaikki naiset intoilee siitä, ettei tarvitse käyttää rintaliivejä kotoillessaan. Yyh. Mä inhoan rintaliivittömyyttä. Jopa nyt kylpytakki vielä päällä, mulla on rintaliivit. Inhoan väsähtänyt profiilia, joka vilahtaa peilissä. Inhoan sitä fiilistä, kun rinnat on liian alhaalla ja kehtaavat liikkua. Niin, ettäs tiedätte tämänkin.
Ihmettelen myös naisten sukkahousukammoa. Mä rakastan niitä. On ihana kun jalat tuntuu napakoilta, eikä mikään liiku.
Olenko muutenkin ihminen, joka tarvitsee rajat ja raamit? :D

Tämä viikko on alkanut hyvin. Kävin työmenossa, nappasin bonustyttären kyytiin ja pokkana käytiin ostoskeskuksessa hengaamassa.
Kotimatkalla soitti ystäväni, joka on ollut korona-ajan ensin täyseristyksessä kotonaan ja sit lastensa kanssa muutaman viikon turvakodissa. Kysyi saako tulla kylään, kun pää hajoaa. No tulivat ja meillä oli niiiin hauskaa. Nuoriso nautti, kun sai nähdä kavereita, mä iloitsin kun sain hauskaa naisseuraa. Frendi ja bt:kin on hyviä kamuja jo keskenään aiemmin tavattuaan.
Kipaistiin viinikauppaan ja juotiin viiniä. Oltiin pääosin ulkona ihan koko ajan.
Lapsille tein pannaria, me aikuiset syötiin croissantteja briellä ja viikunahillolla.
Siis niin mainiot pikkukekkerit.
Uudestisyntynyt olo.

Eilen menin pikkupiiperön kanssa eksän nyksälle pihaleikkimään. Piiperöt leikki ja riekku ja pomppi ja nautti siitä, kun oli seuraa. Me aikuiset juotiin kahvia ja höpistiin niitä näitä.
Sinne mennessä koin alhaisen hetken. Pihassa oli uusi auto. Mä oikeasti myönnän, että olin raivoisan kateellinen siitä, että ne on viime ajat vaihdellut autoja taukoamatta ja nyt siis kaksi uutta autoa. Tunnen itseni surkeaksi köyhäksi osattomaksi ja epäonnistuneeksi. Tai siis tunsin, se meni jo ohi. Mutta joo, kyllä mä heidän kovin turvattua taloutta kadehdin hieman. Kateus liittyy kai siihen, että se oli ennen munkin elämää. Ei oo enää.

Tänään ohjelmassa ei ole mitään. Koululaisen kouluhommia, hiekkalaatikolla istumista AURINGONpaisteessa. Sorsia mennään ruokkimaan läheiselle rannalle koko porukka.

Eilen oli eka grillaus, makkaraa ja halloumia.
Tänään lainaan naapuriin savustuslaatikkoa ja savustan lohen. Sen kanssa perunoita ja salaattia.
Huomenna on varmaan uunimunakasta, kuten joka toinen viikko tapana on.

Uskomatonta, että on vasta keskiviikkoaamu. Tuntuu kuin viikko olis jo pitkällä.

Kivaa päivää!

lauantai 18. huhtikuuta 2020

Ruokaviikko jne

Jauhelihakastiketta, butter chickeniä, valkosipulista tonnikalapastaa, itsetehtyjä nugetteja. Ja mitä muuta? Onko mulla corona-muistihäiriö, kun en muistanyhtä ruokaa, jota varppina ollaan syöty tällä viikolla?
 Huomenna on hamppareita. Sen tiedän. Ja mikä hiton päivä on edes on tänään? Perjantai vai lauantai?
Yhtä sössöä koko elämä sanon.

Monin tavoin ollut ihan hyvä viikko. Mitä nyt miehen kanssa ajoittaista maailman sotaa. Niin häntä loukkasin, kun kehdannut sanoa, että kaipaan omaa aikaa ja rauhaa, kun meitä täällä nyt on kuitenikn seitsemän about koko ajan. En nyt häneen sitä kohdentanut, mutta häneenkin. Ei ymmärrä et tartten lukemisrauhaa esim. Ei tartte koko ajan mulle puhua😂

Odotan ensi viikkoa, et saan bonustyttären mun tueksi. Saisinko vaikka elää sen ja mun esikoisen kanssa? Ne ei rasita mua.

Töitä riittää eli lapsia, opehommia ja lasten kuskauksia ees sun taas. Kuskausten bonus on se, et käyn mutsilla usein kahvilla. Tosta noin vaan rohkeasti.
Se bonus 2 siinä on se, et pääsen pois kotoa. Kaverini ärsyttävästi kysyi että voi että, ahdistutko kotona. No haloo, hän käy kodin ulkopuolella töissä, niin viihtyy vapaalla kotona. Mä oon kotona koko ajan. Ja täällä on koko ajan talo täynnä muita. Rakkaita, mutta silti.

Sori valitus.

Jk.ainiin. Meillä oli mäkkäripäivä joku päivä, koska huvitti. Hah. Ei oo dementia.

Jk. Tänään kaveri tuli pihan aurinkoiselle puolelle kahville mun kanssa. Juteltiin viikon jutut ja yks piiperö leikki hiekkalaatikolla.
Yhdessä kohtaa sulkeuduin vessaan höpiseen Nti Sutkautuksen kanssa.
Automatkalla juttelin pitkästi bestikseni kanssa.
Siskoakin näin.
Että ihan hyvä elämä.



sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Monitoimihuone ja harrastusolkkari

Koska elän edelleen täällä omassa kuplassani, niin kerron meidän ihanasta monitoimihuoneesta. Ehkä laitan siitä kuvan jossain kohtaa. Te tiedätte tän mun vaatehuoneen, jonka muokkaus alkoi juuri ennen TÄTÄ. No, homma jäi vaiheeseen, koska TÄMÄ ja etenkin koska tekijä on riskiryhmäläinen ja eristäytyy kunnolla.
Viime viikolla bonustytär jäi tänne poikaviikoksi, koska huvitti. Ei päässyt esikoisen sänkyyn nukkumaan, vaan nukkui siellä vaatehuoneessa. Siellä saa kuulemma hyvät unet.
 Kun bt herää, hän kasaa taitettavan patjan pois huoneesta ja sitten sinne siirtyy mies terapoimaan potilaita etänä. Olen nauranut itseni tärviölle, kun mietin mitä parisuhdeterapiatyypit miettii, kun terapeutti on vaatehuoneessa.
Kollegojen kesken heillä oli joku videomiitinki, jonka aikana mies esitteli mun vaatteita, vöitä ja laukkuja kolleganaisille. Ehkä vähän outoa!

Mies on bilishullujen bilishullu, kuten olen tainnut mainita. Hän sai mut ylipuhuttua bilispöydän hankintaan. Junior kokoinen pöytä, kokoontaitettava, muka. Tossa se pöytä nyt on olohuoneessa. Mutta yllätyksekseni se ei haittaa mua. Koko perhe innostui pelaamisesta ja kaksi nuorinta kone ja puhelin addiktia pelaa tunteja putkeen. Itseasiassa perjantaina meni 7 tuntia tosta noin vain. Samaisena iltana kun tyypit pelas, niin minä ja bt mentiin yläkerran makkariin katsomaan telkkaria,akoska olohuoneessa se ei enää onnistu. Onneksi just ostin Elisa viihde- boksin makkariinkin.

Mä en oikein tiedä mihin mun aika on mennyt viime viikkoina, En ole ryhtynyt siivoamis ja raivaamisurakoihin, en ole lukenut yhtäkään kirjaa, vaikka ostin juuri viisi herkullista kirjaa. Ruokaa laitettu ja leivottu. Käyty kaupassa liian usein. Mä en tajua miksen saa ostettua viikon ruokia kerralla kuten kunnollinen ystäväni. Se käy vain kerran viikossa ja vaikka ruoka loppuu kesken, niin lisää ei haeta. Oli kuulemma maito loppunut, niin teini oli tehnyt pannarin vedestä ja kaveri ei saanut kahviakaan, koska se maito. Mutta ei siis mennyt kauppaan ennen kuin viikko täynnä. Mikä sitoutuminen!

Huomenna alkaa onneksi ensi viikko. Vaikka ollut mukava poikaviikko, niin ihan kiva kun pojat menee vaihteeksi isälleen, niin täällä ei ruoka hupene viidessä minuutissa. Jospa ensi viikon ruoat miettisin tänään ja toteuttaisin sen kerran viikossa kauppaan-jutun. Saattaa olla et pääsiäinen sotkee touhun. Miehen vanhin tytärkin kutsui itsensä meille yökylään. Saa siskokset viettää aikaa yhdessä ja mun tyttöseura lisääntyy.

Mutta näin, ihmeen täyspäisenä selvitty jo kahdesta viikosta!

Mukavaa pääsiäisviikkoa kaikille!