perjantai 28. tammikuuta 2022

Lapsia kaksi, tuntuu neljä

Otsikossa kerron elämäntilanteestani säätermein. Tarvitseeko lisätä?

Keskiviikkona lapsilukuni lisääntyi. Uudempi on vanha tuttu, oikein mukava pikkuinen. Mutta kun aiempi on hieman haastavampi tyyppi, niin on ehkä liikaa kaikkea välillä. Sen kun yhdistää siihen, että herätys on ennen kuutta, niin voi voi. Onneksi menen aikaisin nukkumaan itsekin. 

Eilen päätin herätessäni että aion olla kuin oma äiti. Että ei haittaa. Sotku ja meteli ja sen sellainen, ei haittaa. Laalaalaa ja zen. Se ei sitten ihan niin helppoa ollut, kun mekkala alkaa kuudelta ja mä yritän suoda pojalle kuitenkin nukkumisrauhan. Odotan viikonloppua innolla. Not. Hieman haastavaa nimittäin TUNTIKAUSIA suojella jonkun unia. Voiko seiskalta jo mennä ulos? (EI, en halua)

Mutta viikon ruoat on olleet kivoja jos muuten ei niin kivaa olekaan. Pojan toiveesta ostin lohen. Syötiin uunilohta. Seuraava päivänä lohi-poropastaa, joka upposi noihin pieniin todella hyvin, vaikka he eivät syö kalaa. Kyllä syövät, jos ei kerro mitä syö. 

Tänään tein loppulohesta herkkusalaatin, jota riittää kahdelle tai kahteen ateriaan. Taidan omia itselleni. Olen nimittäin jatkanut unen seurantaa, tai siis sen stressipalkin. Heti kun syömiset muuttuivat normaalimmiksi, niin sininen uni muuttui keltaiseksi uneksi. Eilen join kaksi lasia viiniä, ja uni oli keltaisen lisäksi oranssia. Kovin paha siis, Tällä parin viikon seurannalla joudun toteamaan, että saisin syödä vähähiilarista, sokeritonta ja alkoholitonta lopun ikää, jos haluasin rannekkeen mukaan voida hyvin. Saakelin tylsää. Onko hyvinvointi aivan yliarvostettua? Pitääkö mun muuttua joksikin superhihhuliksi?

Siitä tuli mieleen että ostin eilen Lidlin hävikkilaatikon. Siinä oli mm rasiallinen tuoretta luomukurkumaa. Nyt googlailin ohjeita, että mitä tekisi. Ilmeisesti kurkumashotti on uusi inkiväärishotti. Vastustuskyky ja nivelet tykkäisi. Voin myös tehdä smoothien johon lisätä sitä. Jännän äärellä. Laatikossa oli myös hirveästi varsiselleriä, jota laitoin lohisalaattiin. Nerokas ruokahifistelijäpoikani sanoi, että sitä voi käyttää myös pastakastikkeisiin tai keittoihin. Maa-artisokkiakin tuli iso pussi, joten oikeasti joudun tekemään keittoa joku päivä. Laatikossa oli myös rucolaa, omenia ja neljä paprikaa ja korianteripuska. Siis älytön määrä kamaa kahdella eurolla. Osan lykkäsin äidin matkaan. 

Eilen oli aikamoista säätöä puol päivää. Mutsi tuli hoitamaan yhtä lasta, kun oli työmeno. Matkalla oli moottorin vikavalo syttynyt. Sopi heti että vie auton meidän luottokorjaajalle ihan mun kodin lähelle. Mun isä tuli äitiä hakemaan ja lähtivät autoa viemään hoitoon. Oltiin puhuttu katsastuksesta ja tajusin etten ihan varma ole oman auton katsastuksesta. Trafin sivu kertoi että olen kaksi kk myöhässä. Soitin äidille että APUA, tänne heti. Etsin lähimmän konttorin jonne saan auton heti eikä ens viikolla. Mun isä lähti viemään autoa ja mutsin kanssa jatkettiin hengailua. Ja näin oli päivän tohinoihin mennyt kuusi tuntia. 

jk. Kannattaa kyllä olla varovainen hävikkilaatikoiden kanssa. Tiedättekö mikä työ on kuoria maa-artisokka? Ja tiedättekö että kurkuma värjää kaiken keltaiseksi? Miksi en ostanut jotain helppoa ja vaivatonta?


4 kommenttia:

Emma / Harkittuja herkkuja kirjoitti...

Mä en ole ikinä sattunut paikalle bongaamaan tuota Lidlin jo aika kuuluisaa hävikkilaatikkoa, mikä vähän harmittaa. Toisaalta ei kyllä yhtään ihme, kun käyn Lidlissä sen verran harvoin. Ja toi maa-artisokka esim. ei olisi mua inspiroinut yhtään - vaikka kaikki sitä hehkuttaa aina tosi paljon, mä en jotenkin tykkää.

Niinhän se on, että jos haluaisi koko ajan voida hyvin, pitäisi oikeasti olla koko ajan vähähiilarinen, sokeriton ja alkoholiton ja kaikkea muutakin -ton, mutta voi blaah, miten nuivaa elämä sitten olisi... paitsi tietenkin, jos olisi siihen totuttautunut ja sitten tosiaan nauttisi semmoisen elämän tuomista hyvistä puolista jatkuvasti. Mun on pakko myöntää, että olen sen verran hedonisti, että en kyllä siihen pysty. Olen ratkaissut tämän niin, että vedän näiden(kin) asioiden suhteen semmoista 80/20 -linjaa. Ja sit kun "kärsii" seurauksista, en ruoski itseäni, vaan yritän olla just silleen zeninä trallallaa, että "joinpahan nyt eilen viiniä ja vaikka nyt väsyttää, niin oli kivaa kuitenkin".

Kivaa viikonloppua 💛💛💛

Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia kirjoitti...

Elämän makuista meininkiä <3 Ai tiedänkö, että kurkuma värjää kaiken :D Arvaat varmaan miksi tiedän :D Maa-artisokan kuoriminen on melkoinen työmaa. Minä kuorin ne kuorijalla. Siis sellaisella potunkuorijalla. En tiedä helpottaako kuorimista, mutta ei ainakaan tule veitsellä kuorittua turhan paksusti. Mukavaa viikonloppua ja tammikuun viimeisiä päiviä <3

Taru kirjoitti...

Hävikkilaatikot best, mutta mun kaupassa niitä hyvin harvoin tarjolla. Ja kun on, silloin pitää olla kaupassa klo 9-10. En ole -ainakaan kovinkaan usein.

Maaartisokkakeito on NIIN hyvää. Iloa viikkikseen muru!

Rva Kepponen kirjoitti...

Maa-artisokkakeitto on hyvää! Perunankuorimaveitsellä niitä kuorii suht nopsaan.

Minusta fyysinen hyvinvointi on yliarvostettua, olenkin päättänyt keskittyä henkiseen hyvinvointiin ja sitä edistäviin toimiin: kuten tv-hömpän katseluun urheilun sijasta ja suklaaseen itujen sijasta ;)