Mutta MÄ RAKASTAN pinnallisuutta. Etenkin jos tiedän että mussa tai muissa pinnallisissa on muitakin puolia. (seliseli taas)
Mistä tuli mieleen, että ystäväni Runningup, oli saanut kiinnostavan koulutehtävän. Piti yhdellä kuvalla kertoa itsestään. Kaveri laittaa juoksukuvan.
Mä jäin miettimään, mitä mua kuvaavassa kuvassa olisi. Minä lakkaamassa kynsiä, minä lukemassa, minä leipomassa pullaa... En yhtään keksi, kuka olen ja miten sen kuvaisin. Mutta superkiinnostava pohdinnan aihe. (Ilman ystävän kouluttautumista, en tätäkään siis pohtisi. )
Mutta alla se musta hevonen. Joko tämä tai sitten "kissapaita".
(Vähänkö olis siistiä, jos Tavastialla joku ventovieras tulis sanomaan, et "ton sitten laitoit". Lähes harmi etten ole "vaimon" kaltainen julkkis. (Luoja kiitos en ole. Se olis kamalaa)
3 kommenttia:
Sä olet mainio ♥
Pinnallisuus on ihan jees, kun kuitenkin tietää, että sitä syvyyttäkin on vaikka muille jakaa. Aina ei kaikkea tarvitse myllätä pohjamutien kautta - beenthere - se on heevetin rasittavaa...
Mä kannatan kissapaitaa, mutta valitsitpa mitä tahansa, olet säkenöivä! Hauskaa keikkaa!
Kissapaita on makee, mut melkein sanoisin että musta hevonen on vieläkin makeempi! Ilta on jo KOHTA!
Kiitos Tuula. Kiva että et pidä ihan tyhjäpäänä.
Kissapaita jäi kakkoseksi kuitenkin, musta hevonen voitti. ENsi kerralla ulkoilutan kissaa :)
Lähetä kommentti