Kymmenen purkkia maitoa

Marikan mieliksi kyselin eilen tutulta 12 lapsen äidiltä, paljonko heillä menee maitoa. PALJON ja menisi enemmän ellei säännöstelisi hieman. Perjantaina ostetaan 10 purkkia maitoa, välillä litran ja välillä puolentoistalitran purkkeja, ja maanantaina ne on loppu. Jos jaksaisin, laskisin monta purkkia se tekee kuussa. Ehkä 100 purkkia ???

Jauhelihakastiketta tehdään 800 grammasta tai kilosta. Mikä on vähän, mutta asia selittyy yhden toisen suuren perheen äidin vinkillä. Makaronia paljon, lihaa vähän. Valmiiksi tehtyinä lihat ja makaronit sekoitetaan toisiinsa.

Perunoita tehdään yhdelle aterialle viisi kiloa. Mikä erityisesti nauratti, kun muistin tehneeni  perunamuusin pojille kuudesta perunasta. (Kukaan ei kauheasti perunamuusia syö, mut silti. Neljän lapsen muusi, kuusi perunaa.)

Jos makaronia lisäkkeenä, sitä tehdään neljästä pussista.

HEI; nymmä keksin. Kun kerran olen seuraa vailla, niin taidan ilmoittautua  tämän äidin päiväseuraksi. Mä haluan vaklata millaista se on ja kuinka kauhian paljon sitä ruokaa tehdään. Miettikää, 12 lapsen lettukestit vaikka???

Taidan leipoa jotain ja mennä oven taakse kylään joku päivä.

Eilen mutsi kävi meillä leipomusten kanssa. Ihan mielettömän hyvää mutakakkua oli tehnyt hän. Traagisen ajattelemattomuuden vuoksi junnu jäi ilman, mikä aiheutti kirkumista ja tavaroiden paiskomista. Olin ennakoinut tämän ja esittelin kakun reseptiä. "Leivotaan huomenna uusi, yhdessä". (Miten niin lellin tota lasta?)

Kakun lisäksi tänään teen riisipuuroa. On siis sekä edullinen päivä, että kasvisruokapäivä. Hiilijalanjälkeni kutistuu radikaalisti. Hyvän ihmisen sädekehä kelluu pääni päällä. (taitaa kyllä meillä kahden auton perheillä olla tekemistä tuon hiilijalanjäljen peittämiseksi)

Kesälomaa suunniteltiin. Ensimmäistä kertaa ikinä, mä pidän työstä taukoa peräti kaksi viikkoa. Yleensä lomaillut vaan reissun verran, mutta nyt otan viikon siihen päälle. Aika ihanaa. Monen monta vapaapäivää tiedossa.

Laihduttamisesta en ole puhunut moneen päivään. Luulitte varmaan, että lopetin jo. Ei en. Nyt mä optimoin eli välillä syön "väärin" ja välillä syön oikein, tasapainoilen. Paino laskee mutakakuista ja pullista huolimatta. Olen pohtinut, että jos tämän painoisena haluan pysyä, saan tehtyä sen iisisti, mutta jos muutaman kilon haluan kevyemmäksi, niin sen ylläpito voi olla raskaampaa. Pohdin asiaa.

Aamulla vedin farkut jalkaan ja kiristämällä kiristin vyötä. Kiljaisin, että "tarvitsen lisää reikiä vyöhön, vitsit mä olen laiha". Miestä hieman nauratti siinä vieressä.

Tänään yritän keksiä sen mielekkään ja kiinnostavan elämän. Vinkkejä vastaanotetaan!