Kunnianhimoiset taloudellissuunnitelmat

Aah, miten ihanaa oli korkata vuosi kirjaamalla ylös kaikki velat , mutta myös kaikkien tilien saldot. Kunnianhimoisia suunnitelmia TAAS siitä, kuinka talousneroksi tässä muutunkaan, ja kuinka TÄNÄ vuonna saan budjetin pysymään tavoitteessa. Ykköstavoite on se, että kuukausittainen 1100 e taloustilillä kerrankin riittäisi ruokiin ja bensoihin. Joka kerta lasken että on täysin realistista pärjätä tuolla summalla ilman kituuttamista ja joka kuukausi se raha ei riitä. Syynähän on vain ja ainoastaan laiskuus. Taas katsoin instasta Kolmiokuudelle- tyypin kauppareissua, joka kerralla osti viikon ruoat satasella. Ruoat oli wokkia ja tonnikalapastaa ja jotain muuta ja tietysti kaikki kasvikset ja välipalat. Että kuin se onnistuu ja osaa ja jaksaa ja viitsii. Tokikaan sen taloudessa ei kasva isoja miehiä, jotka syö paljon. Juuri itse tein lihapadan n kilosta lihaa. Sitä söi kaksi poikaa ja yksi tyttöystävä. Ja meni siis kerralla. Epärealistisesti olin näemmä kuvitellut sen riittävän kahteen ruokailuun. 

Mutta kunnianhimoinen vuoden eka viikko:

Keskimmäinen teki eilen butter chickeniä, joka on varmaan kolmen päivän ruoka, koska syöjiä on vain poika ja yksi piiperö. Minä syön tänään loput (eiliseltä jääneet) kanasuikaleet paistetun paprikan ja kesäkurpitsan kanssa. Veikkaan syöväni myös munakkaan. 

Kun butter chicken loppuu, teen hirmu hyvää tonnikalapastaa, jossa paljon valkosipulia. Kaikki tykkää. 

Jääkaaapissa on myös jauhelihaa, josta teen jotain. Pekoniakin on carbonaraa varten. 

Pakastimessa on ainakin kanawokkiainekset. Ja nugetteja ja kalapuikkoja ja kylmäsavulohta. Eilen ostin myös pussillisen eli viisi leipäpakettia hävikkileipää lähikaupasta. Riittävät pitkään. 

Eli tässähän on ainakin viikon ruoat helposti. Tämä on se kohta, jossa yleensä kämmään. Eli ostan kuitenkin jotain muutta, kun ei nämä kiinnosta. 

Taloustilillä on 210 euroa ja palkkapäivään puolitoista viikkoa. Aion onnistua. (Huom, kerran pitää myös tankata tänä aikana. )

Se mikä eniten motivoi yrittämään, on se kauhea tajuaminen, että helmikuussa nousee vihdoin asuntolainankorot ja maaliskuussa saan viimeisen lapsilisän. Peruskulutuksesta pitäisi karsia lähemmäs 400 euroa. Järjellä tiedän ettei se kyllä ole mahdollista. Vai onko?

Mutta siis jotenkin innostuneena mietin tätä ja näitä. Ainakin tänään olen innostunut :D