keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Hyviäkin aikoja


 Koska olen nyt kovasti marissut tai ollut inhorealistinen, niin voisin vaihteeksi olla iloinen.

Eilinen oli hyvä päivä. Oli vapaata, sain hengailla ja lukea. Tein kotitreenin. Eka kerta!

Ystävä kävi kylässä ja toi ihanan ennakkosyntymäpäivälahjan mun Toscana-seinälle ripustettavaksi.


Esikoinen ja miniä tuli yllätysvisiitille. Meillä oli oikein mukavaa. Jaksan ällistyä siitä miten ihania ne on. 

Menin taas vesijuoksemaan, toista päivää putkeen. Mulle tuli hirmuisen hyvä ja urheilullinen olo. Kotimatkalla puhuin pitkään vanhimman ystäväni kanssa puhelimessa. Siitäkin jäi hyvä mieli.

Iltaohjelmassa Ensitreffit alttarilla EIKÄ karkkia ollenkaan.

Tämä päivä on ollut myös vapaa, mutta nyt se tuottaa jo hieman levotonta oloa. Liika vapaa on liikaa vapaata.

Mutta paras oivallus iski tänään. Jos tekee sellaista ruokaa, josta hirmuisesti tykkää, saattaa herkkuhimot jäädä vähemmäksi. 

Tein lemppariani tonnikala-nuudelisalaattia. Ostin uunijuureksia ja parsakaalia ja teen niitä lisukkeeksi kanalle. Noita molempia ruokia rakastan. Jos myös opettelisin syömään tarpeeksi, koska se oikeasti on mulle vaikeaa. Että jos pikkuhiljaa saisin taas itseni terveellisemmälle linjalle.

Mä nimittäin oikeasti olen hieman säikähtäneenä miettinyt terveysasioita. Suosikkiohjelmassani Hurjassa painonpudotuksessa tyypeiltä löytyy kaiken näköisiä salaisia vaivoja. Se nyt ei sinänsä yllätä, mutta nyt mun hyvä ystäväkin sai kolesterolilääkkeet, koska arvot koholla eivätkä ole laskeneet ruokavaliolla. Samainen ystävä sai myös lähetteen sokerirasitustestiin, koska paastosokerit koholla. Hälle on jo pari vuotta sitten sanottu diabetesriskistä, mikä kauhistuttaa mua, koska hän on mua hoikempi eikä ole mun kaltainen herkkupersekään. 

Aloin sitten miettimään millainen pommi mun sisällä voi tikittää. Lähden siitä ettei mikään , koska minähän olen terve, jonka ainoa vaiva on nivelreuma, joka ei ole mun vanhuustauti. Ystäväni oli ihan vapaaehtoisesti mennyt tällaisiin verikokeisiin, josta saa nämä salaiset tiedot. MÄ EN AIO mennä, enkä ainakaan ennenkuin olen laihtunut kymmenen prosenttia. Minä olen sellainen suomalainen mies, joka ei kyllä mene lääkäriin. :D



3 kommenttia:

Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia kirjoitti...

Peukutan uudelle urheilulliselle elämälle. Täällä yrittää olla vähän sama meininki. Vesijuoksin ja allasjumppasin tänään, karkkia en ole syönyt eilen, enkä tänään. Olen miettinyt, että pitäisi kirjoittaa ylös tai jopa ottaa kuva kaikista ruoka-annoksista, jotka syön viikon tai viikonlopun aikana. Tulisi näkyväksi kaikki ruuat... ja herkut. Joulukin tulee ja silloin minulla lipsahtaa toden totta herkuttelun puolelle.

marikan polut kirjoitti...

:D

mä yritän taas palata liikunnalliseen-terveydellisyömäiseen elämäntapaan. En mennyt vapaaehtoisesti salaiseen testiin, työterveys pakotti. Ei ollut hyvä juttu. Mulla oli jo valmiiksi suunnilleen puolet suomalaisista kansanperinnevaivoista, ja toinen puoli lurkkii nurkan takana että lällällää, ihan kohta me isketään.

Rva Kepponen kirjoitti...

Mulla on huono geeniperimä ja vielä huonommin olen pitänyt terveydestäni huolta. 50v merkkipaalu oli vähän kuin joku parasta ennen päivämäärä. Nyt on kremppaa jos jonkinlaista. Mutta en ajattele niitä. Enkä mene lääkäriin kuin aina hätätapauksessa :D :D :D