tiistai 23. maaliskuuta 2021

Ruokapähkäilyjä

 Mulla on ollut moraalinen krapula meidän syömisistä. Mä en ihan oikeasti jaksa tehdä kahta lämmintä ateriaa päivässä, joten koululaisten lounas on ollut eineksiä nämä viikot. En mä paheksu eineksiä, nehän on pelastanut maailman korona-aikana mm., mutta se, että annan poikien syödä joka päivä hamppareita ja senttipitsoja, korpeaa.

Kuopuksen kanssa sunnuntaina juteltiin ruoka-asioista ja päätettiin tehdä muutos asiaan. Kuopus ehdotti, että maanantaisin kokoonnumme palaveriin ja suunnitellaan viikon ruoat lounaineen kaikkineen. Olen tässä viime aikoina ollut onnellinen, että päivällinen on riittänyt kahdeksi päiväksi. Nyt täytyy miettiä asia uusiksi eli päivällinen on seuraavan päivän lounas myös. Muille varmaan peruskauraa, mutta mulle tää on nyt lähes ihan uutta :D

Ystäväni kanssa juteltiin tänään näitä ja sain lohtua. Hän on kuulemma koko vuoden syöttänyt perheelle vain ja ainoastaan eineksiä, koska ei vaan jaksa ja pysty. No kuitenkin, ystäväni ehdotti, että nyt kun tää mun lähes aikuinen täällä elelee, niin voisin vastuuttaa häntä hieman. Poika sais rahaa, menis kauppaan, ostais ruokaa ja tekis sen. Ostais siis muuta kuin pitsoja. Tai chili con carne aineksia. Eli miettis mitä haluaa syödä ja opettelis tekemään. Kohtahan sekin kuitenkin omilleen muuttaa. Lähivuosina ainakin. Kyllä, tämä me toteutetaan. 

Kuopukseni tuntien hänkin haluaa tehdä saman ja mikäs sen hauskempaa. 

jk. Moni mun kaveri instaan usein laittaa ihania ruokia mitä heillä  tehdään arkenakin ja tulee kyllä kateus siitä luovuudesta mitä muut käyttää. Etenkin sen suhteen et valmistavat kalaa!!! Suurta ihailua. 

jk. Tänään tein ison satsin Rainbowx grillikasviksia. Ne on ihania sekä kanan, että fetan kanssa. Ja munakkaan täytteenä. Tiedän mitä syön seuraavat päivät siis. 

jk. Nettishoppailu loppui. Päädyin palauttamaan kaiken mitä tilasin paitsi käsilaukkuni. Silkkaa säästöä.

4 kommenttia:

marikan polut kirjoitti...

oivoi tuota ruokakriisiä.
Meillä vielä tuo yksi ei kovin mieluusti syö samaa ruokaa kahta kertaa peräkkäin, tai syö mutta varsin nahkeasti. Hän on toisaalta ruuanlaittotaitoinen, mutta koulun ruokapaussi on vajaat puoli tuntia, siinä ei kovin kummoisia aterioita kokkailla. Grr.
Yritän koko ajan kehitellä jotain systeemiä, vähän huonolla menestyksellä. Odotan sulta inspiraatiota ja vinkkejä :)

Mä jo huolestuin että olisit palauttanut sen ihanan laukun <3

Rva Kepponen kirjoitti...

Meillä syödään about kolmena arkipäivänä lounaaksi eineksiä, muuna kahtena edellisten illallisten tähteitä. Ei millään riitä viitseliäisyys siihen, että syötäisiin kaksi kotiruokaa päivittäin. Viikonloppuisin syömme yleensä todella ison aamiaisen ja isomman välipalan, jotta pärjäisimme yhdellä lämpimällä aterialla. Ruokahuollon pyörittäminen on aina ajoittain kriisissä meilläkin. Pojat jaksavat nirsoilla ruuasta ja aika harvakseltaan osallistuvat ruuan valmistukseen. Välillä koko kokkaustouhu tympii.

Helmi Nainen kirjoitti...

Just nää grillikasvikset ja muu "kaiken kylkiäinen" pelastaa. Iso satsi jotakin, jonka viereen voi sitten (pitkin hampain) taikoa jotain lisuketta, kanaa tms.
En tiedä, oonko jotenkin kamalan julma siinä, että oon sitä mieltä että jos ei kahta kertaa kelpaa sama ruoka, niin ei oo oikeesti nälkä. (Taustalla voi tietty olla vaikuttavia asioita kenellä mitäkin, mutta yleisesti ottaen.)
Tuli mieleen, että kaikkien kolmen ollessa 10-20 v, oli mun yleisin sanonta varmaan että "tää ei oo mikään ravintola! :-D :-D
Peukut nuoren ruuanlaittoon osallistamiselle, siitä on hyötyä koko elämän <3
Jokapäivänen ruuan laitto on mulle ainakin ihan grr.

Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia kirjoitti...

Hei! Löysin juuri blogisi ja liityin lukijoihin. Niin tuttua juttua välillä tuo ruokakriiseily :) Meillä välillä syödään samaa ruokaa parina päivänä, hävikkiruokia välillä (ruokien jämistä uusia ruokia) ja välillä eineksiä. Yhdessä ruokien miettiminen olisi kiva juttu ja onnistuu varmasti, kun siitä tulee tapa. Tykkään ruuanlaitosta, mutta joskus on kyllä ideoista pula, että mitä tänään syötäisiin. Mitäpä tuumaat yhteisiin ruokahetkiin? Meillä pyritään siihen, että päivällinen syödään yhdessä. Niinä päivinä onnistuu, kun nuorillamme ei ole harkkoja.