Nyt loppui. Mä en enää jaksa nillittää kaupassa, enkä yhtään aio elää säästäväisesti, koska tuhoontuomittua kaikki kuitenkin.
Koska ihan sama että jos jossain kohtaa yrittää säästää, koska toisaalla menee kaikki rahat joka tapauksessa. (keskimmäisen autokoulu ei mene putkeen. Lisätunnit ja inssi 450 e, uudet tunnit ja inssi 290e. Toivottavasti jää tuohon, koska rahat loppuu)
Aion siis elää siten, että kun raha liikkuu, niin virrat kuljettaa sitä ees taas ja takaisin mulle.
Mutta huomasin kyllä juuri, etten ole tänä vuonna ostanut yhtäkään vaatetta itselleni enkä usko ostaneeni yhtäkään sisustustavaraakaan. Pari kirjaa kyllä, mutta mulla on lahjakortti, niin sitähän ei lasketa.
Kirjoista puheenollen, Suomalaisessa kirjakaupassa on nykyään systeemi, että jos kuukaudessa palauttaa kirjan, saa vitosen lahjakortin. Pidin ajatusta ylityhmänä. Miksi mä ostaisin kirjan ja palauttaisin sen pikkukorvauksella. Et jospa kirjasto olisi fiksumpi juttu. Nyt vaan kävi niin, että ostin mielipuolisen huonon chick lit kirjan, jota en kestänyt katsoa kodissani, joten palautin sen ja sain sen vitosen.
Kallis oppiläksy. Ei saa ostaa random sontaa. (Ystävykset rakasti suklaata ja söi sitä koko ajan ja jokainen murhe lääkittiin suklaalla. "Oi ei, miehesi teki itsemurhan, ota pala suklaata suuhun, niin olo helpottuu.")
Pieni tuhlaavaisuus on sekin huippuidea, jonka toteutan huomenna. Vien lapset lapsiparkkiin ja menen vesijuoksemaan. Hinta on kymppi bensaan ja ainakin 7 euroa uintimaksua, mutta palkkana oma aika ja liikunta ekaa kertaa vuosiin. Tämän saman teen kahtena seuraavana viikkonakin ja siihen se loppuukin. Lapsiparkki päättyy. Mutta hei, kolme kertaa omaa aikaa ja liikuntaa. Jostain se on iloittava.
Viikonloppuna mulla on ensimmäinen viikonloppuvapaa tänä vuonna. Mulla ei ollut suunnitelmia vapaille ja nyt näyttää siltä, että se menee pojan koriksen parissa, mikä ei todellakaan ole se mun ideaalitilanne. Siis vaikka tykkäänkin käydä peleissä, niin en olisi toivonut että mun lauantai-ilta menee siihen.
Aiheesta kirjoitti juuri ystäväni facessa. Hänellä menee kaikki viikonloput lasten koripallojuttuihin eikä edes muista milloin olisi ollut viikonloppu vain itselle. Hän mietti millaista elämä on sitten joskus ilman tätä. Hän pelkää, että elämä on sitten tyhjää ja hän tuntisi itsensä turhaksi. Jotenkin pystyin samaistumaan tuohon. Pelkoon ja turhuuteen. Mutta muiden elämää seuranneena tiedän, että tyhjä tila täyttää itsensä.
Mä olen viime aikoina ollut kiireen lisäksi aika flegu. Taas harmittanut etten ole kirjoittanut tänne mun tuhansia ajatuksia, jotka ei liity säästämiseen.
Ainiin, varasin Kreikan matkan. Lähden ystävän kanssa juhlimaan hänen viisikymppisiään.
3 kommenttia:
Liikuntaan ja omaan hyvinvointiin kannattaa satsata aina. Se ei ole tuhlausta!
Tuhlausta on se, että sorrut ostamaan jotain tavaraa, mitä et oikeasti tarvitse. Markkinavoimat uskottelevat sinulle, että elämäsi olisi parempaa, jos sulla olisi taas yksi uusi mekko tai sikakallis silmänympärysvoide. Noi nostaa elämänlaatua lähinnä silloin kun sun silmänympärysvoide on loppu eikä sulla ole yhtään sesonkiin sopivaa mekkoa. Että pidät nyt vaan siellä kukkaronnyöreistä edelleen kiinni, niin riittää rahat oikeasti onnellisuutta lisääviin asioihin. Olen kyllä vähän huono roolimalli neuvomaan näissä säästäväisyysasioissa, kun ruokamenot ovat edelleen järkyttävät.
Iso peukku Kreikan matkalle! Onko taas sama kohde?
Olet taas oikeassa jokaisessa asiassa. Omaan hyvinvointiin kannattaa satsata. Pitäisi satsata mun tapauksessa.
Mä olen aika hyvin saanut lopetettua turhien asioiden ostamisen, vaikka just eilen ostin kirpparilta salaattikulhon, joka oli kivan värinen ja vain 2.50 e. Turhahan se oikeasti oli, koska en tarvitse kulhoja enempää.
Teidän ruokamenot on järkyttävät, koska olette kulinaristeja ja sehän on ihan ok. :))))
Mun ruokamenot on liian isot koska olen laiska ja se ei ole ok.
JA kyllä, sama kohde. En nolostele!
Peukku Kreikalle, fanfaareja ja hurraa-huutoja myös!
Lähetä kommentti