Heippa vaan.
Elämäni on ollut tässä aika hurlumheitä, enkä ole ehtinyt tai jaksanut kirjoittaa tänne mitään. Mikä on sääli, koska haluan kirjoittaa joka päivä.
Nyt kirjoittamisen laukaisi Gloriassa ollut taidemaalari Anna Tuorin lause: Vapaa-ajalla juon alkoholia ja käyn mökillä saunomassa.
Minäkin haluan. Mutta kaksinaismoralistina totean, että jos joku mies sanoisi tuon saman, mua vaan ärsyttäis.
Mutta haavekuvissani istun jossain mukavassa paikassa, kirjoitan säkenöiviä juttuja ja välillä otan pikku siemauksen viinilasistani.
Eilen oli naistenpäivä ja siitä ei mitään sanottavaa. Musta joka päivä on naisten päivä!
Mutta lähes tippasilmäilahduksen sain, kun "tytärpuoleni" laittoi viestin, että hyvää naistenpäivää upeus! Mä ilahduin ihan kauhian paljon. Sillä oli mulle suuri merkitys, minkä hälle sanoinkin ja sitten sain ilahtuneita sydämiä vastaukseksi.
Mä olen onnellinen, että olen rikastunut noilla aikuisilla nuorilla.
Mieskin tässä yksi päivä sanoi ällistyneensä, kuinka kiintynyt hän on mun poikiin. Että jos me erottais ja hän eläis taas yksinään jossain, niin kaipais kyllä poikia paljon.
Aiheeseen liittyen; kuopus puhuu nykyään aika usein meidän (siis vanhempiensa) erosta ja sitten miettii, mitä hyvää siitä poiki. Ilman eroa hänellä ei olis pikkuveljeä ja ilman mun miestä olisi moni nauru jäänyt nauramatta ja söpöimpänä kaikesta "ennen pelkäsin kuolemaa, mutta kun olen jutellut x:n kanssa, niin en pelkää enää."
Tänään mulla alkaa pikkuipanoitten kuskailu ympäri maailmaa. Kalenterini on TÄYNNÄ kuskauspäiviä ja autovapaita päiviä on hyvin hyvin vähän. Olen naureskellut perheelle, et nähdään kuukauden kuluttua. Tosiasiassa mulla alkaa nyt myös vaihe, että olen VAPAA ja olen hoitolapseton välillä. Haaveilen pitkään nukkumisesta. Mutta tänäänkin heräsin viideltä, vaikka muksut vasta 6.30. Että en vaan osaa nukkua. Piste.
EN ole viikkoihin konmarittanut, mutta kun eilen kävin tutun kämpillä jossa tekee muuttoa, niin alkoi taas haaveilu aiheesta "hankkiudu kaikesta turhasta eroon".
Mun tuttu on aika hamsterikin kyllä, mutta nyt hän muuttaa pois kodista, jossa asunut 23 vuotta kahden poikansa kanssa. Joutuu käymään läpi 23 vuoden kamat!!! Pojat muutti omilleen, mutta ottivat mukaansa vain vaatteet.
Se työsarka kämpässä oli niin älytön, etten tiedä miten siitä voi selvitä.
Täytyy todellakin aika ajoin käydä tavaroita läpi, ettei sit muuton tullessa kohtais tota samaa kohtaloa.
JA niin, ei saa hamstrata rojua.
3 kommenttia:
Tippasilmäilahdus, ihana!!!
Sä oot mun idoli, just niin maanläheinen ja tarpeeks sekopäinen kun pitää. Ja tutunkuuloisia pohtimuksia ja nollasta sataan-ajatuksenjuoksua. Pidä toi!
Vai idoli? Kiitos 😊
Mä haluaisin välillä tuottaa pitkään ajateltuja viisaita lauseita, mutta en pysty. Tää mä oon.
Minusta on mahtavaa, että sulla on niin hyvät noihin nuoriin aikuisiin!
Jouluussa puserrettiin hiukan yli 29 vuotta asumishistoriaa uuteen osoitteeseen ja alle 2/3 neliöistä ja ehkä 1/6 varastoneliöistä. Siinä tuli moneen kertaan vannottua, että perkaan paremmin omat kamani enkä osta enää yhtään mitään kuin vain välttämättömimmät käyttötavarat. Tosin olen yrittänyt pitää tuota ostoslinjaa itse jo pidempään, mutta kyllä silti kamaa on järkyttävän paljon.
Lähetä kommentti