Luoja kiitos on maanantai ja helpohkon viikon alku. Tällä viikolla aion olla itselleni hellä ja niin päin pois. Hellyys alkoi tomaattimunakasaamiaisella. Siis oikeasti, mun paino on noussut viikonloppuna kaksi kiloa! Kaksi! Toki tiedän sen olevan hiilaripöhöä miljoonan väärän ruoan jäljiltä, mutta että kaksi kiloa! Mä niin en ansaitse tällaista kohtelua itseltäni.
Toivuttuani järkytyksestä kirjoitin kauppalistan. Yritän ostaa viikon ruoat kerralla tänään (mikä haaste, koska pojat SYÖ) ja tehdä todella herkullisia ja kiinnostavia ruokia. No, edes ruokia. Tiedossa Pad thaita, makkarauunimunakasta, sitä poikien herkkusalaattia ja jotain muuta. Kauhea paine. Mulla on kaksi uutta keittokirjaa, jotka inspiroi kun ne ostin, mutta silti pyöritän näitä smaoja safkoja koko ajan. Blääh.
Viime viikko oli tosi kiva, mutta yllättävän kiireinen. Kauheasti ajoa ympäri maata. Bensalaskut tässä kuussa ollut jo 300 euroa. Shokeeraavaa itseasiassa. Ei ihme että tili tyhjempi kuin kuuluis.
Tosta tulikin mieleen ärsytys, jonka sain lauantain kivoissa illanistujaisissa. Porukalla pohdittiin omia haaveita. Että mitä tehtäis, jollei tätä mitä teemme. Mä taas pähkin tuskissani haaveiden puutetta. Mutta semirealistinen haave olisi olla perhetyöntekijä. Totesin vain että palkka olisi aivan liian surkea. Ystäväni totesi, että ei kaikkea voi miettiä rahan kautta. Joo, olen samaa mieltä, ei siinä mitään, mutta totesin että niin kauan kuin mulla on asuntolainaa 180000e YKSINÄÄN ja mulla kotona kolme teiniä, niin ei ole ihan fiksua pudottaa palkkaa useilla satasilla.
Ärsytti, koska kommentin sanoi kahden lapsen yh, jolla reilusti pienempi asuntolaina ja joka valittaa joka kuu, että rahat loppuu kesken. JA huom, hällä on sama palkka kuin mulla normitilanteessa. Että eikö töitä voi miettiä rahan kautta???
Mutta joo, mä vieläkin haluan tehdä tätä työtä.
Ehkä mä isona perustan oman pienen bed and breakfastin. Emännöin sitä antaumuksella ja lellin asiakkaita. Oisko vaikka kesäisin tää majatalo Suomessa ja talvisin jossain muualla? Kyllä!
(Löytyhän multa haave)
Mä taas yritän aloittaa sen joka päivä kirjoittamisen. En tajua mihin mun aika on mennyt, kun taas ollut hirveän pitkä tauko. Mullahan kun ajatuksia riittäis vaikka kuinka paljon. :D
Hyvää maanantaita!
3 kommenttia:
mä mietin joskus (usein) rahaa.
Meillä on tuttavaperhe, joilla on pakko olla suunnilleen samat tulot kuin meillä. Miten niillä voi olla niin paljon paremmat menot? Kaksi autoa, itserakennettu omakotitalo maalla, kaksi ulkomaanmatkaa vuodessa + hiihtoloma, kasvohoitoa, kosmetologeja, valmennusryhmiä lapsilla ja designvaatteet kaikilla.
Mitä ihmettä teen (teemme) väärin?
Mua askarruttaa juurikin tuo sama asia. Mitä ne ihmiset tekee eri lailla, jotka käy laskettelemassa ja Thaimaassa vuosittain. Tai siis miten kukaan koskaan saa vietyä suuren perheen Thaikkuihin?
Mä olen loputtoman kiinnostunut tuloista ja menoista ja kaipaan aiheesta avointa keskustelua. Mä saan normisti käteen n 2100 euroa. Mutta jos mulla ei ole "töitä", saan kuussa käteen 560e. Olen aika onnellinen, että nyt on töitä siis ollut.
Asumismenot mulla on 1300e!!!, joista mies kyllä maksaa osan, ei puolia. Ennen miestä tämän osan sain asumistukena, että jotta mikään ei muuttunut parempaan eikä huonompaan.
Tässä avautuminen!
Mä nykyisin kiroan oman ammatinvalintani, koska melkein kaikilla on min. 1000 eur/kk parempi palkka kuin mulla.
Toisaalta en ole koskaan ollut kunnianhimoinen enkä edes halua tehdä esim päällikkö-tason hommia, tiimin esimiehenäkin kärsin ja lähdin itse pois hommasta.
Iloa kautta, vaikka välillä on vaikeaa!
Lähetä kommentti