Eilen iltamyöhällä meillä allekirjoitettiin avioeropaperit! Ei kuulunut rummunpärinää tai mitään. Vähän kyyneleitä, hieman naurua, mutta eritoten rauhallista keskustelua.
Päätös erosta on tehty jo kesällä, mutta päätimme olla hötkyilemättä, ei ollut kiire minnekään. Pitkään oli helpottunut ja hyväntuulinen olo.
Loppuvuodesta tunnelma muuttui aika jäätäväksi. Tai ehkä ennemminkin hiljaiseksi ja puhumattomaksi. Minä en osaa puhua,siksi olin hiljaa. Miehen syytä puhumattomuuteen en kysynyt.
Itseasiassa eilisestä keskustelusta jäi parhaiten mieleen miehen tokaisu "meillä on tän jälkeen varrmaan taas tosi kivaa yhdessä".
Aamiaisella meillä hymyiltiin ja jutusteltiin!
On taas se sama helpottunut olo kuin kesällä oli. Ei tarvitse vatvoa eikä mököttää. Parasta on se, ettei tarvitse pelätä, että riidellään tai taistellaan.
Kaksi asiaa olen tiennyt miehestäni aina. Hänestä tulee hyvä isä ja meistä tulee ystäviä jos erotaan.
Stay tuned!
Tämä oli vasta kurssin ensimmäinen päivä. Alkupuhe.
Päivän puuhat:
syö aamiainen, vie koululainen, mene salille, vie kaksikoululaista, vie avioeropaperit.
Käy kakkukahvilla!
8 kommenttia:
höh.
<3
Ero on aina ikävä, mutta en ala voivottelemaan puolestasi koska ero on samalla yleensä myös oikea päätös ja jonkun uuden ja jännittävän alku :)
Sä pärjäät!!
Te pärjäätte!!
Ihania ja jännittäviä juttuja on edessä.
Varmasti pärjäätte, ja vaikka voi olla edessä monta kurjaakin hetkeä vielä, niin ennen kaikkea edessä on uusi mahdollisuus <3 Kaikki menee lopulta hyvin, ihan takuulla!
Hyvä kun teitte päätöksen yhdessä ja sovussa. Muistan aikanaan kun vein eropaperit, sillä matkalla jäi paljon taakse. Hyvää on takuulla edessä, mutta jaksamista niihin huonoihin hetkiin. Elämä on hardly puolessavälissä.😙
Oho.
Hyvää tilanteessa on varmaan se, että päätös on yhteinen ja puolison kanssa asioista pystyy sopimaan.
Mitä ihmettä?
Tulin pitkästä aikaa ja mitä löysinkään.
Tsemppiä uuteen vaiheessen!
P.S. Vaihdoin nimeä ja aloitin uuden blogin...
<3 Olet ajatuksissa!
Lähetä kommentti