Hyvä viikko

"Miten sä olet nykyään noin hyväkuntoinen ja hoikka"? "Mä olen ajoittain niin ikävystynyt että karkotan tylsyyttä kävelyllä".
Tällaista kuvitteellista vuoropuhelua kävin päässäni viikonloppuna.

Mulla on luksusongelma.  Juuri se ongelma, josta vuosia sitten osasin vain haaveilla.  Mulla on vapaa-aikaa! Mua ei tarvita juuri ollenkaan. En osaa olla kotona tarpeettomana, mutta en osaa eli viitsi myöskään siivota ja raataa ja kuinka paljon edes minä jaksan lukea.
Tähän kaikkeen auttaa kävely!

Lauantaina esikoisen treeneissä kuuntelin yhden äidin lenkkijuttuja, menin kotiin ja lähdin lenkille. Kävely on tehnyt tehtävänsä. Ainakaan puoleen vuoteen en ole juossut ja nyt juoksin pari kilsaa ja enemmänkin olisi mennyt, mutta jalkaa särki.
Lenkin jälkeen istuin kotona reilun tunnin, pitkästyin ja lähdin kävelylle. Illalla menin kävelylle kaverin kanssa. Tällaista mulla on nykyään.

Sunnuntaina oli kikatuspäivä. Ensin aamulla  katsotttiin miehen kanssa Kätevää emäntää ja nauretttiin.  Sitten luin Anna Perhon Pientä säätöä ja nauroin taas.
 Mm. näille. Lapsissa on hyvää: Ei tarvitse miettiä menisikö baariin vai hot joogaan, kun ei pääse kumpaankaan.

Tupakanpoltto jää pois, koska et halua olla lapsillesi huono esimerkki.

Lapset ovat rasittavia koska: Et saa juoda, polttaa tai pitää hauskaa. Se on suotu lapsettomille snkuille jotka saavat nukkua kolmeen ja sirottaa ekstaasia aamiaismuroihinsa.

Jokaista asiaa joutuu perustelemaan uuvuksiin asti. NO EHKÄ VEDÄN RÖÖKIÄ, KOSKA SE ON HAUSKAA, SAATANA.  (Jostain syyystä tää on mun suosikki)

Kyllä, mulla on nuoren kapinallisen luonto.

Ja hahahhaa, mä meen baariin TAAS tulevana lauantaina laadukkaassa Sutkautus -seurassa. Paljastan sen täällä eukäteen, koska Elisa raukka ei viime kertaista baarireissua kehdannut jakaa blogissaan, ettette te vain luule meidän asuvan ravintoloissa. (Sorry Elisa)
Kyllä, me nyt vaan halutaan siemailla skumppa tai kaksi ihmisten ilmoilla.  Näin se on.

Mitäs muuta kertoisi? Junnun omituisesta yöstä. Se nukkui ja heräs ja nukkui ja vaelteli ja höpisi omiaa. Lopulta otin sen mun viereen ja siellä se unissaan mumisi rukoilleensa jeesukselta, ettei näkis pahoja unia. "Mutta Linnunradan käsikirjassa liftareille aina sanotaan että ÄLÄ HÄTÄILE." Ja sit se  tilttas. Jeesus ja Linnunradan käsikirja???

Nyt kun olen taas ilmaissut olevani olemassa, voinkin mennä kävelylle ja sen jälkeen uhrautuen siivota. Entinen hoitolapsi tulee kylään ja ehkä pitäisi esittää normimammaa ja puunata edes vähän.